Ero sivun ”Oleg Viisas” versioiden välillä

'''Oleg Viisas''' oli Novgorodin ruhtinas vuodesta 879 ja Kiovan suurruhtinas vuodesta 882 lähtien. Tarinan mukaan viikinki [[Rurik]] perusti [[Novgorod]]in vuonna [[862]],. jaRurikin seuraajaksi tuli hänen seuraajansasotapäällikkönsä Olav eli Oleg Viisas. Hän halusi laajentaa valtakuntaansa ja sen vuoksi hän järjesti sotaretken vuonna [[882]]. Varjagit alistivat valtaansa koko seudun väestön ja surmasivat paikallisruhtinaat. He valloittivat [[Gnjozdovo|Smolenskin]], Ljubetsin ja sitten etenivät kohti Kiovaa. Sitä hallitsivat varjagiruhtinaat Askold ja Dir. Oleg saapui joukkoineen Kiovan luo. Hän kutsui viekkaudella paikalle Askoldin ja Dirin, jotka surmattiin joenrantaan ja hän otti haltuunsa Kiovan,josta tehtiin [[Kiovan Venäjä]]n pääkaupunki. Varjagit keräsivät slaaveilta veroina [[hunaja]]a, [[humala]]a ja [[turkis|turkiksia]], ja vastineeksi tarjosivat suojelusta.

Oleg lähti sotaretkelle [[Bysantti|Bysanttiin]] vuonna [[907]] ja jätti Igorin sijaishallitsijaksi. Hän varusti 2000 venettä ja 40 miestä jokaiseen (80.000 miehen armeija). He lähtivät Konstantinopolia valloittamaan. Päästyään sinne Bysantin keisari [[Leo VI]] käski sulkemaan kaupungin portit ja sulkemaan sataman kettingillä. Näin varjagit eivät pääsisi ryöstelemään ja tuhoamaan esikaupunkeja. Oleg keksi laittaa laivoihinsa pyörät alle ja myötätuulessa he menivät laivoilla kaupunkiin. Kreikkalaiset säikähtivät ja ehdottivat rauhansopimusta ja lunnaita varjageille. Sopimuksen mukaan Oleg sai 12 griveniä jokaisesta venehankaimesta sekä maksaa veroja rusien kaupungeille. Voitonmerkiksi Oleg naulasi kilpensä Konstantinopolin porttiin. Sotaretken tärkein tulos oli kuitenkin vapaakauppasopimus Rusin ja Bysantin välillä. Tämä on historiallisesti kiistanalainen kysymys, koska Rusin ja Bysantin sopimuksessa vuonna [[911]] ei mainita enää mitään vapaakaupasta. Sopimuksessa Oleg nimitettiin Rusin suurruhtinaaksi. Siinä hänet määriteltiin täysivaltaiseksi hallitsijaksi eikä pelkästään ruhtinas Igorin (Rurikin pojan) väliaikaishallitsijaksisijaishallitsijaksi.

Nestorin kronikan mukaan vuonna 912 Igor kuoli käärmeen puremaan. Novgorodin kronikan mukaan vuonna 922. Hänen oletettu hautakumpunsa on Staraja Ladogan lähellä.