Ero sivun ”Laatokanlinna” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 4:
== Historia ==
[[Varjagit]] nimittivät kaupunkia ''Aldeigjuborgiksi'' eli Aldeigjun linnaksi. Aldeigju on erään teorian mukaan skandinaavinen väännös itämerensuomalaisesta nimestä. Sen oletetaan tarkoittaneen Laatokanlinnan kohdalla Olhavanjokeen laskevaa sivujokea, jonka venäläinen nimi on Ladoźka<ref>[http://norse.ulver.com/articles/jackson/austr/chapter7.html#burning Viikinkiajan nimistön synty {{ru}}]</ref>. Novgorodin ruhtinaskunnan aikana se oli koko valtakunnassa ainoa satama, johon merikelpoiset alukset pääsivät. Siitä ylöspäin oli koskia, joista pääsi ylävirtaan kohti [[Ilmajärvi|Ilmajärveä]] vain [[Ruuhi|jokiveneillä]]. Kevätulvien myötä varjagit laskivat veneillään Holmgardista Aldeigjuborgiin, jossa laivat varustettiin merimatkalle kohti Svitjodia
<ref>[http://norse.ulver.com/articles/jackson/austr/chapter7.html Aldeigja - Ladoga {{ru}}]</ref>.
Laatokanlinnan sijainti oli strategisesti erittäin tärkeä, koska siitä pystyi valvomaan [[viikinkien idäntie|jokireittiä]], jota pitkin kauppa-alukset ja soturijoukkiot matkasivat [[Itämeri|Itämereltä]] [[Konstantinopoli]]in ja [[Volga]]lle. Lähellä sijaitsi myös toinen linnoitus [[Ljubša]], joka aiemmin hallitsi jokireittiä.
Viikinkiaikainen Aldeigjuborg perustettiin jo 700-luvun puolivälissä. Sen synty on ajoitettu [[dendrokronologia]]n avulla vuoteen [[753]]. Kaupungissa asui alkuvaiheessa ainakin skandinaaveja ja itämerensuomalaisia. 760-luvulla [[Ilmajärvi|Ilmajärven]] sloveenit hyökkäsivät sinne ja valloittivat linnoituksen. 830-luvulla varjagit valloittivat linnoituksen uudelleen. Jatkuvien heimokahakoiden seurauksena [[Nestorin kronikka|Nestorin kronikan]] mukaan vuonna [[862]] [[rusit]] eli varjagit kutsuttiin saattamaan maahan järjestys ja hallitsemaan heitä. Varjagiruhtinas [[Rurik]] otti ensin Laatokanlinnan hallituskaupungikseen.
| |||