Ero sivun ”Salpausselät” versioiden välillä

'''Salpausselät''' ovat [[Suomi|Suomessa]] sijaitsevia paikoitellen korkeita [[jääkausi|jääkauden]] päätösvaiheessa syntyneitä [[reunamuodostuma|reunamuodostumia]]. Niitä on kolme, joista kaksi onovat pitempääpidempiä. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Kolmen Salpausselän vyöhykkeen leveys on 50–70 kilometriä.<ref name=mk>{{Kirjaviite | Tekijä =Marjatta Koivisto (toim.) | Nimeke =Jääkaudet | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu =77, 88 | Selite= |Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste =ISBN 951-0-29101-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = }}</ref> Salpausselät koostuvat lajittuneesta [[moreeni]]sta, [[savi|savesta]], ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia.

Salpausselät ovat syntyneet [[Suomen jääkausi|jääkaudella]], jäätikön sulamisen pysähdyttyä ja ilmaston viilennyttyä äkkiä rajusti [[nuorempi dryaskausi|nuoremmalla eli kolmannella dryaskaudella]]. Vuoden keskilämpötila oli Etelä-Suomessa 10–11°C nykyistä alempi<ref>Esko Kuusisto, Jukka Käyhkö: Globaalimuutos, s. 42 ennen kohtaa "Röntgenkuvia jään arkistosta"</ref>. <ref name=mk/> Noin 12&nbsp;250–12&nbsp;050 vuotta sitten <ref name="shk">Petri Haapala (päätoim.): Suomen historian kartasto, Karttakeskus 2007. ISBN 978-951-593-029-3</ref>syntyi Ensimmäinen Salpausselkä, jossa näkyy Lahden Karpalonmäessä neljä korkeampaa vyöhykettä noin puolentoista kilometrin leveydellä.