Ero sivun ”Karl Ekman (pianisti)” versioiden välillä

'''Karl Ludvig Ekman''' ([[18. joulukuuta]] [[1869]] [[Turku]] – [[4. helmikuuta]] [[1947]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[pianisti]], [[kapellimestari]], opettaja ja [[kriitikko|arvostelija]], joka sai [[professoriProfessori (arvonimi)|professorin arvonimen]]n arvonimenvuonna 1929.

Hänen vanhempansa olivat [[kanttori]] Berndt Ludvig Ekman ja Charlotta Nyström. Ekman kirjoitti ylioppilaaksi 1889 ja opiskeli [[saksan kieli|saksaa]] ja [[estetiikka]]a [[Helsingin yliopisto]]ssa 1889–1892. Pianonsoittoa ja musiikkia hän opiskeli aluksi Turussa [[Vivika Ekman]]in opissa. Tämä ei ollut sukua oppilaalleen. [[Sibelius-Akatemia|Helsingin musiikkiopistossa]] hän opiskeli 1889–1892 opettajinaan [[Ferruccio Busoni]], [[William Dayes]], [[Richard Faltin]] ja [[Martin Wegelius]]. Lisäoppia hän haki 1892–1895 [[Berliini]]stä sekä pianonsoittoon että sävellykseen opettajinaan [[Hans Barth]] ja [[Albert Becker]] sekä [[Wien]]istä [[Alfred Grünfeld]]in johdolla. Myöhemmin hän opiskeli vielä [[Pariisi]]ssa ja [[Rooma]]ssa.<ref name="Otavan">''Otavan iso musiikkitietosanakirja,'' Otava 1976–1979, ISBN 951-1-02380-2.</ref><ref name="Aika">''Aikalaiskirja 1941,'' Otava 1941.</ref>