Ero sivun ”Sokerivaahtera” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Laajennusta ja kuvituksen hienosäätöä |
|||
Rivi 1:
{{Taksonomia/kasvit
| nimi = Sokerivaahtera
| kuva = Acer saccharum
| leveys = 250
| kuvateksti =
Rivi 9:
| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Spermatophyta''
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida ''
| lahko = [[Sapindales]]
| heimo = [[Vaahterakasvit]] ''Aceraceae''
Rivi 15:
| laji = ''saccharum''
| kaksiosainen = Acer saccharum
| kaksiosainen_auktori = [[Humphry Marshall|
| Nimeke =Acer saccharum | Julkaisu =The Plant List | Viitattu =31.3.2014 | Kieli ={{en}}}}</ref>
| levinneisyyskartta = Acer saccharum range map.svg
| wikispecies = Acer saccharum
| commons = Acer saccharum
}}
'''Sokerivaahtera'''<ref name="kassu1">[http://www.yso.fi/onto/kassu/k15082 Kassu – Acer saccharum]</ref> (''Acer saccharum'') on [[Vaahterakasvit|vaahterakasveihin]] kuuluva [[kesävihanta]] [[puu]], joka kasvaa yleisenä [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] keski- ja itäosissa.<ref name="silvics">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.na.fs.fed.us/pubs/silvics_manual/volume_2/acer/saccharum.htm | Nimeke =Sugar Maple | Julkaisu =Silvics of North America – Volume 2: Hardwoods | Julkaisija =Northeastern Area State & Private Forestry | Tekijä =Richard M. Godman, Harry W. Yawney & Carl H. Tubbs | Viitattu = 31.3.2014}}</ref><ref name="usda">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.fs.fed.us/database/feis/plants/tree/acesac/all.html | Nimeke =Acer saccharum | Tekijä =D. A. Tirmenstein | Julkaisu =Fire Effects Information System | Julkaisija =USDA Forest Service | Viitattu =31.3.2014 | Kieli ={{en}}}}</ref> Tämä kookas, pitkäikäinen puu on yksi Pohjois-Amerikan arvokkaimmista jalopuulajeista ja [[Kanada]]n kansallispuu.<ref name="silvics" /><ref name="mustila">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.mustila.fi/ulsike/AcerSaccharum | Nimeke =Acer saccharum – sokerivaahtera | Julkaisija =Arboretum Mustila | Viitattu =31.3.2014}}</ref><ref name="kershaw">Kershaw 2001, s. 193</ref> Se on myös yksi [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] yleisimmistä puulajeista.<ref name="swain">{{Verkkoviite | Osoite =http://swain.ces.ncsu.edu/2009/08/ten-most-common-trees/ | Nimeke =Ten Most Common Trees | Julkaisija =Swain County Center | Viitattu =31.3.2014}}</ref> Sen hienosyistä ja kestävää puuainesta käytetään monipuolisesti muun muassa [[huonekalu]]jen, lattialautojen, sisustuspaneelien ja [[puuviilu]]n valmistuksessa.<ref name="kershaw" /> Lajin nimi tulee sen sokeripitoisesta [[mahla]]sta, josta valmistetaan merkittävä osa maailman [[Vaahterasiirappi|vaahterasiirapista]].<ref name="mustila" /><ref name="usda" />
== Ulkonäkö ja koko ==
[[Tiedosto:NAS-042 Acer saccharum.png|thumb|left|Sokerivaahtera François André Michaux’n teoksessa ''The North American Sylva'' vuodelta 1819.]]
Sokerivaahtera on suurikokoinen ja pitkäikäinen puu, joka kasvaa keskimäärin 20–35 metriä korkeaksi ja rinnankorkeusläpimitaltaan 50–150 senttimetriä paksuksi.<ref name="usda" /><ref name="kershaw" /> Edullisimmilla kasvupaikoilla se voi kuitenkin saavuttaa yli 40 metrin korkeuden ja jopa 300–400 vuoden iän. Se on hidaskasvuinen etenkin taimivaiheessa suhteessa muihin samoilla paikoilla viihtyviin jalopuulajeihin.<ref name="silvics" /><ref name="usda" />
Sokerivaahteran vahva ja voimakkaasti haaroittunut [[Juuri|sivujuuristo]] ulottuu suhteellisen syvälle.<ref name="silvics" /><ref name="usda" /> Sillä on suora [[Puuvarsi|runko]] ja vankkojen oksien muodostama pyöreä, tiheä [[latvus]]. Runkoa peittää vaaleanharmaa [[kaarna]], joka vanhemmiten halkeilee rosoisesti syviksi ja kapeiksi uurteiksi. Kuluvan vuoden versot ovat ohuet, suorat, karvattomat ja kiiltävän punaruskeat.<ref name="kershaw" /><ref name="little">Little 1980, s. 579–580</ref> [[Silmu]]t ovat ruskeat, nukkapintaiset ja teräväkärkiset ja niissä on 12–16 parittaista suomua.<ref name="kershaw" />
[[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] ovat sormiliuskaiset ja varrella vastakkain. Niiden ruoti on karvainen ja 4–8 senttimetrin mittainen. Lapa on ehytlaitainen, viisisuoninen ja keskimäärin 8–20 senttimetriä pitkä ja leveä. Lehtilapa jakaantuu viiteen tai joskus kolmeen lehtiliuskaan, joiden laita on epäsäännöllisen harvahampainen. Liuskojen väliset lovet ovat syvät ja pyöreäpohjaiset. Lehti on yläpuolelta syvän kellanvihreä ja alapuolelta vaaleampi ja usein suonia myöten karvainen. Syysväritys vaihtelee keltaisesta oranssiin ja kirkkaanpunaiseen.<ref name="kershaw" /><ref name="little" />
Sokerivaahteran pikkuruiset, vihertävänkeltaiset [[Kukka|kukat]] puhkeavat ennen lehtiä maalis–toukokuussa maantieteellisestä sijainnista riippuen.<ref name="silvics" /><ref name="little" /> Samassa puuyksilössä ja usein samassa kukinnossakin kasvaa sekä [[Hede|hede-]] että [[emi]]kukkia – emikukkia esiintyy kuitenkin yleensä vain latvuksen yläosassa kun taas hedekukkia löytyy myös alempaa.<ref name="silvics" /><ref name="kershaw" /> Kukinto on rypäs, joka roikkuu pitkän, karvaisen ja ohuen kukintovarren varassa.<ref name="kershaw" /><ref name="little" /> Kellomaisista kukista puuttuvat terälehdet mutta niissä on viisi verholehteä.<ref name="kershaw" />
[[Hedelmä]] on kaksilohkoinen siivekäs lohkohedelmä, joka kypsyy noin 16 viikon kuluttua pölytyksestä.<ref name="silvics" /> Lenninsiivet ovat vihreät tai ruskeat, 2–4 senttimetriä pitkät ja pullealohkoiset. Ne kaartuvat toisiinsa nähden niin, että hedelmä on U-kirjaimen muotoinen.<ref name="kershaw" /><ref name="little" /> Yleensä vain toisen lohkon sisälle muodostuu 7–9 millimetrin mittainen [[siemen]]. Hedelmä putoaa maahan syksyllä noin 2 viikon kuluttua kypsymisestä, juuri ennen lehtien varisemista.<ref name="silvics" />
Sokerivaahteran siementuotanto alkaa noin 30–40 vuoden iässä ja saavuttaa kohtalaisen tason 70–100 vuoden iässä. Hyvät siemenvuodet kertautuvat epäsäännöllisesti: Wisconsinin keski- ja pohjoisosissa 1–4 vuoden välein, muualla Yhdysvalloissa 2–5 vuoden välein ja Kanadassa 3–7 vuoden välein. Siemenet leviävät pääasiassa tuulen mukana jopa 100 metrin päähän puusta.<ref name="silvics" /><ref name="usda" /> Siementen itämistodennäköisyys on suuri, keskimäärin yli 95 prosenttia. Ne itävät parhaiten noin 1 celsiusasteen lämpötilassa, mikä on matalampi kuin millään muulla metsäpuulla. Laji voi lisääntyä siementen lisäksi kantovesojen avulla.<ref name="silvics" />
Sokerivaahtera muistuttaa paljon [[mustavaahtera]]a, jota pidetään joskus sen muunnoksena. Lajit risteytyvät luonnossa helposti keskenään ja niiden silmut, kukat ja hedelmät ovat täysin samanlaiset. Sokerivaahteran lehdet ovat kuitenkin viisiliuskaiset, tasareunaiset ja karvattomat, kun taas mustavaahteran lehdet ovat kolmiliuskaiset, reunoiltaan käpristyneet ja alapuolelta karvaiset.<ref name="kershaw" /><ref name="sibley">Sibley 2009, s. 341</ref>
== Levinneisyys ==
[[Tiedosto:Sugar maple 3220.jpg|thumb|Sokerivaahteran pulleasiemeniset hedelmät roikkuvat pitkän varren varassa.]]
Sokerivaahtera kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan keski- ja itäosissa.<ref name="silvics" /> Se on yksi Yhdysvaltojen yleisimmistä puulajeista – tosin pohjoisamerikkalaisista vaahteralajeista [[punavaahtera]] on vielä sitäkin runsaslukuisempi.<ref name="swain" /> Sen levinneisyysalueen pohjoisraja ulottuu [[Nova Scotia]]sta ja [[New Brunswick]]ista [[Quebec]]in ja [[Ontario]]n halki [[Manitoba]]n kaakkoisreunalle. Yhdysvalloissa lajia esiintyy itärannikolla [[Uusi-Englanti|Uudesta-Englannista]] [[New York (osavaltio)|New Yorkiin]] ja [[Pennsylvania]]an ulottuvalla vyöhykkeellä. Sieltä vyöhyke jatkuu lounaaseen [[New Jersey]]n keskiosiin ja [[Appalakit|Appalakkien]] vuoristoa pitkin [[Pohjois-Carolina]]n länsiosiin ja [[Tennessee]]n etelärajalle saakka. Lännessä levinneisyysalue ulottuu [[Missouri]]n kautta [[Kansas]]in itäreunalle ja [[Iowa]]n ja [[Minnesota]]n itäosiin. Yksittäisiä saarekkeita esiintyy lisäksi Pohjois-Kansasissa, [[Georgia (osavaltio)|Georgiassa]], [[Etelä-Carolina|Etelä-]] ja Pohjois-Carolinassa sekä [[Wichita Mountains]]illa [[Oklahoma|Lounais-Oklahomassa]].<ref name="silvics" /><ref name="usda" /> Suomessa se on melko harvinainen koristekasvi, vaikka menestyykin aina III-vyöhykkeelle asti.<ref name="mustila" />
== Elinympäristö ==
[[Tiedosto:Autumn leaves (pantone) crop.jpg|thumb|Sokerivaahteran syysväritys on hyvin kirjava.]]
Sokerivaahtera viihtyy kosteassa, syvässä ja hiesu- tai hiekkapitoisessa maassa, joka läpäisee hyvin vettä ja on pH-arvoltaan keskimäärin 5.5–7.3.<ref name="silvics" /><ref name="usda" /> Se voi kasvaa niin alavilla mailla kuin ylängöilläkin aina 1 700 metrin korkeuteen saakka.<ref name="silvics" /><ref name="little" /> Se ei kuitenkaan menesty kuivassa, ohuessa maaperässä tai soilla.<ref name="silvics" /><ref name="usda" /> Sen taimet sietävät varjostusta hyvinkin pitkiä aikoja.<ref name="silvics" />
Sokerivaahtera kasvaa yleensä yksittäisinä puina muiden jalopuiden joukossa mutta voi muodostaa myös puhtaita metsiköitä.<ref name="little" /> Levinneisyysalueellaan se on usein metsien valtapuu. Yleisimpiä seuralaislajeja ovat [[amerikanpyökki]], [[koivut]] ja [[amerikanlehmus]].<ref name="silvics" /><ref name="usda" />
Sokerivaahtera viihtyy parhaiten viileässä ja kosteassa ilmastossa. Levinneisyysalueen pohjoisosissa lämpötila vaihtelee tammikuun −18 asteesta heinäkuun 16 asteeseen ja levinneisyysalueen eteläosissa tammikuun 10 asteesta heinäkuun 27 asteeseen. Vuotuinen sademäärä on pienimmillään 510 millimetriä levinneisyysalueen länsiosissa ja enimmillään 2 030 millimetriä [[Appalakit|Etelä-Appalakeilla]]. Kasvukauden pituus on 80–240 päivää leveyspiiristä riippuen.<ref name="silvics" />
== Käyttö ==
[[Tiedosto:Maple sap buckets - Beaver Meadow Audubon Center.jpg|thumb|Sokerivaahteran mahlaa otetaan talteen ämpäreihin [[Java (New York)|Javassa]], New Yorkissa.]]
Sokerivaahteran mahla on [[Vaahterasiirappi|vaahterasiirapin]] merkittävin raaka-aine maailmassa. Mahla otetaan talteen puusta aikaisin keväällä, kun sen sokeripitoisuus on suurimmillaan. Mahla valutetaan muoviletkuja pitkin erilliseen rakennukseen, jossa siitä haihdutetaan koneellisesti siirappia. Mahlan sokeripitoisuus on 4–6 prosenttia eli yhden siirappilitran valmistukseen tarvitaan noin 30–40 litraa mahlaa.<ref name="silvics" /><ref name="kershaw" /> Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat tunsivat vaahterasiirapin valmistuksen ensimmäisinä ja opettivat sen uudisasukkaille.<ref name="little" />
Sokerivaahteran hienosyinen ja kestävä puuaines on eräs merkittävimmistä huonekalujen raaka-aineista Pohjois-Amerikassa. Täplä- tai aaltokuvioinen puu on erityisen kysyttyä. Siitä valmistetaan lisäksi lattialautoja, laatikoita, sisustuspaneeleja, puuviilua, vaneria, urheiluvälineitä, soittimia, työkalujen kahvoja ja leikkuulautoja.<ref name="little" /><ref name="kershaw" /> Uudisasukkaat polttivat puusta [[potaska]]pitoista tuhkaa, jota he käyttivät lannoitteena, saippuan valmistuksessa ja keramiikan lasittamisessa.<ref name="kershaw" /> Sokerivaahteraa käytetään paljon myös koristekasvina.<ref name="usda" />
[[Valkohäntäpeura]], [[hirvi]] ja [[lumikenkäjänis]] käyttävät ravintonaan sokerivaahteran lehtiä. Oravat syövät myös sen silmuja, versoja ja siemeniä ja [[kanadanpuupiikkisika]] kaarnaa. Monet laululinnut käyttävät sitä pesäpuunaan.<ref name="usda" />
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke =National Audubon Society Field Guide to Trees – Eastern Edition | Julkaisija =Alfred A. Knopf | Vuosi =1980 | Tekijä =Elbert L. Little | Julkaisupaikka =New York | Isbn =0-394-50760-6 | Kieli ={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Nimeke =The Sibley Guide to Trees | Julkaisija =Alfred A. Knopf | Vuosi =2009 | Tekijä =David Allen Sibley | Julkaisupaikka =New York | Isbn =978-0-375-41519-7 | Kieli ={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Nimeke =Trees of Ontario, including tall shrubs | Julkaisija =Lone Pine Publishing | Vuosi =2001 | Tekijä =Linda Kershaw | Julkaisupaikka =Edmonton | Isbn =978-1-55105-274-8 | Kieli ={{en}} }}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
Rivi 35 ⟶ 71:
* [http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=15665 Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Sokerivaahtera (''Acer saccharum'')]
* [http://plants.usda.gov/java/profile?symbol=ACSA3 United States Department of Agriculture (USDA): Acer saccharum] {{en}}
[[Luokka:Vaahterat]]
| |||