Ero sivun ”Kartanon naiset” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Juoni: w-fix (välirauha)
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
| nimi-suomi = Kartanon naiset
| nimi-alkuperäinen =
| kuva = Kartanon_naiset_alkuKartanon naiset-juliste.jpg
| kuvateksti =
| ohjaaja = [[Ilmari Unho]]
Rivi 18:
| kesto = 88 minuuttia
| kieli = suomi
| ikäraja =
| budjetti = 2 420 701 [[Suomen markka|mk]]
| edeltäjä =
Rivi 24 ⟶ 23:
| kotisivut =
| imdb =
| elonet = ek2lm5121325
}}
'''''Kartanon naiset''''' on [[Ilmari Unho]]n ohjaama suomalainen mustavalkoinen draamaelokuva vuodelta [[1944]]. Se perustuu [[Gund von Numers|Gund von Numers-Snellmanin]] romaaniin ''Kartanon naiset'' (1942), joka ilmestyi suomeksi 1943. Elokuva kertoo Larsvikin kartanon naisten ja varsinkin sen nuoren patruunan, Barbin, kohtaloista [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] myrskyissä.<ref name=SKF368,370/>
[[Tiedosto:Kartanon_naiset_alku.jpg|thumb|257px|Kartanon naiset]]
[[Tiedosto:Kartanon_naiset.jpg|thumb|257px|Isossa kuvassa Larsvikin valtiatar Barbi (Hilkka Helinä). Pienissä kuvissa ylhäältä Cilla (Snellman), Ebba (Karuna), Irja (Väänänen) ja Mari (Laine).]]
 
==Näyttelijät==
{{Näyttelijä-rooli
|'''Näyttelijä'''|'''Rooli'''
|[[Hilkka Helinä]]|Pia Barbara Björner eli Barbi, Larsvikin nuori armo
|[[Joel Rinne]]|Jukka Kaplas
|[[Ruth Snellman]]|Cecilia Björner-Malmsten eli Cilla, Barbin täti
|[[Eine Laine]]|Mari, Larsvikin emännöitsijä
|[[Salli Karuna]]|Ebba Elisabeth Björner, Barbin serkku
|[[Emma Väänänen]]|Irja Malm
|[[Eino Kaipainen]]|Freddi Malm
|[[Kaarlo Aavajoki]]|Larsvikin pehtori Aarne Mustonen
|[[Reino Häkälä]]|Rolf von Otter, Lintulahden perillinen
|[[Maininki Sippola-Wilska|Maininki Sippola]]|Inga Diether-von Otter
|[[Paavo Jännes]]|kreivi von Otter, Lintulahden omistaja
|[[Rauha Rentola]]|Bertta, Lintulahden sisäkkö
|[[Tapio Nurkka]]|luutnantti Kivi
|[[Rauli Tuomi]]|sotilaspappi
|[[Wilho Ilmari]]|eversti
}}
 
==Juoni==
Rivi 58 ⟶ 38:
Larsvikin menetyksen lisäksi Barbia odottaa vielä järkyttävämpi uutinen. Rintamajuorujen mukaan Jukka on saanut surmansa sodassa. Barbi rukoilee Jumalalta apua Lintulahden keittiössä, jonne Jukka saapuu yllättäen täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Kauhistellessaan Larsvikin raunioita Barbi ja Jukka toteavat helpottuneina, että "pyhä kallis maa" on sentään jäljellä. Edessä on jälleenrakennus niin Larsvikissa kuin koko [[Suomi|Suomessakin]].
 
==Tuotanto==
==Kuvausaika ja -paikat==
''Kartanon naisten'' kuvaukset aloitettiin jatkosodan loppuvaiheessa ja lopetettiin välirauhan aikana. Käsikirjoitukseen kuului aitoja kuvanäkymiä [[Karjala]]n evakuoinnista talvisodan jälkeen 1940 ja jatkosodan hyökkäysvaiheesta 1941. Ne jätettiin pois lopullisesta versiosta. Myös kolme käsikirjoituksessa ollutta ryssä-sanaa päätettiin jättää pois.<ref>Suomen kansallisfilmografia 3, sivu 370</ref>
 
''Kartanon naisten'' menestys elokuvateattereissa oli vuoden 1944 neljänneksi paras. Televisiossa elokuva sai ensi-iltansa [[19. huhtikuuta]] [[1961]].<ref name=SKF368,370>Suomen kansallisfilmografia 3, sivut 368 ja 370</ref>
 
Kuten useissa toisen maailmansodan aikaisissa suomalaiselokuvissa, myös ''Kartanon naisissa'' on runsaasti isänmaallista paatosta.
 
===Kuvausaika ja -paikat===
''Kartanon naiset'' kuvattiin [[26. heinäkuuta]] 1944 – [[8. marraskuuta]] 1944. Elokuvan ulkokuvat otettiin [[Kirkkonummi|Kirkkonummella]]. Larsvikin kartanoa esitti [[Oitbackan kartano]], vihkiäiskohtaus kuvattiin pääkirkolla. Studiokuvaukset suoritettiin Helsingin [[Munkkisaari|Munkkisaaren]] studioilla. Kuvaaja Pentti Lintoselle ''Kartanon naiset'' oli ensimmäinen elokuvatyö.<ref>Suomen kansallisfilmografia 3, sivut 367 ja 370</ref>
 
Rivi 64 ⟶ 51:
''Kartanon naiset'' sai ristiriitaisen vastaanoton. [[Aamulehti|Aamulehden]] kriitikon mukaan "Filmin aatepohja on aito ja tosi ja parhaimmissa kohdissaan sen paatos nousee komeasti ja vaikuttavasti talvisodan hengessä --- Tiettyä pateettisuutta ja pingottuneisuutta on havaittavissa. --- Suomalainen tuntu on kauttaaltaan elävä ja selvästi tajuttava." Vasemmistolehdistä [[Uutispäivä Demari|Suomen Sosialidemokraatin]] kriitikko ei ymmärtänyt, miksi suomalaisen naisen osuutta sodassa piti kuvata rikkaiden kartanon naisten kautta. Lehti mitätöi täysin varakkaiden naisten osuuden sotaponnistuksissa ja ylisti vähäosaisten naisten uhrauksia. [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]] kriitikko piti "filmin hermoa" teennäisenä ja pakotettuna ja huomautti huumorin täydellisestä puuttumisesta. Kaikkiaan aikalaiskriitikot kokivat ''Kartanon naisten'' arvokkuuden ikäväksi ja vakavuuden painostavaksi. Näyttelijöiden suorituksia kiitettiin. Esiin nostettiin eritoten Helinän tulkinta Barbarasta.<ref>Suomen kansallisfilmografia 3, sivut 369 ja 370</ref>
 
Myöhemmin on elokuvaaeräs kritiikissäkriitikko pidettyon pitänyt elokuvaa pateettisena ja nähty siinä tapahtumia viiden elokuvan aineksiksi – tosin niitä ei näytetä, mainitaan vain.<ref name=tvmtvm1>AL: ''Kartanon naiset'', Päivän elokuvia, Tv-maailma, 28/2012 sivu 21</ref> Toinen taas näkee elokuvan havainnollistavan hienosti sodan traagista voimaa, jonka ansiosta asiat asettuvat tärkeysjärjestykseen. Hilkka Helinän ja Joe Rinteen tekemät voimakkaat päärolit saavat kiitosta.<ref name=tvm2>HWR: ''Kartanon naiset'', Päivän elokuvia, Tv-maailma, 13/2012 sivu 12</ref>
 
==HuomioitaNäyttelijät==
{{Näyttelijä-rooli
''Kartanon naisten'' kuvaukset aloitettiin jatkosodan loppuvaiheessa ja lopetettiin välirauhan aikana. Käsikirjoitukseen kuului aitoja kuvanäkymiä [[Karjala]]n evakuoinnista talvisodan jälkeen 1940 ja jatkosodan hyökkäysvaiheesta 1941. Ne jätettiin pois lopullisesta versiosta. Myös kolme käsikirjoituksessa ollutta ryssä-sanaa päätettiin jättää pois.<ref>Suomen kansallisfilmografia 3, sivu 370</ref>
|'''Näyttelijä'''|'''Rooli'''
 
|[[Hilkka Helinä]]|Pia Barbara Björner, eli "Barbi", Larsvikinmyöh. nuorirouva armoKaplas
''Kartanon naisten'' menestys elokuvateattereissa oli vuoden 1944 neljänneksi paras. Televisiossa elokuva sai ensi-iltansa [[19. huhtikuuta]] [[1961]].<ref name=SKF368,370>Suomen kansallisfilmografia 3, sivut 368 ja 370</ref>
|[[Joel Rinne]]|kapteeni, myöh. majuri Jukka Kaplas
 
|[[Ruth Snellman]]|Cecilia Björner-Malmsten, eli "Cilla, Barbin täti"
Kuten useissa toisen maailmansodan aikaisissa suomalaiselokuvissa, myös ''Kartanon naisissa'' on runsaasti isänmaallista paatosta.
|[[Salli Karuna]]|taiteilija Ebba Elisabeth Björner, Barbin serkku
|[[Eine Laine]]|Mari, Larsvikin emännöitsijä
|[[Emma Väänänen]]|Irja Malm
|[[Maininki Sippola-Wilska|Maininki Sippola]]|Inga Diether-, myöh. kreivitär von Otter
|[[Rauha Rentola]]|Bertta, Lintulahden sisäkkö
|[[Eino Kaipainen]]|majuri, myöh. everstiluutnantti Freddi Malm
|[[Reino Häkälä]]|kreivi, res. luutnantti Rolf von Otter
|[[Kaarlo Aavajoki]]|Larsvikin pehtori Aarne Mustonen
|[[ReinoPaavo HäkäläJännes]]|Rolfkreivi von Otter, Lintulahden perillinenomistaja
|[[Tapio Nurkka]]|luutnantti Kivi
|[[Rauli Tuomi]]|sotilaspappi
|[[Wilho Ilmari]]|eversti
|[[Maija-Liisa Pohjola]]|Hilja, Larsvikin sisäkkö
|[[Paavo Honkamäki]]|tykkimies Mäkipää
|[[Pertti Jaarto]]|John Malm
|[[Ensio Jouko]]|aliupseeri
|[[Joel Asikainen]]|taistelulähetti
|[[Simo Osa]]|vanhus
|[[Varma Lahtinen]]|nainen kutomakamarissa
|[[Henny Waljus]]|mummo
|[[Eero Kilpi]]|teoreettisen filosofian professori
|[[Aura Kolehmainen]]|Larsvikin palvelija
|[[Viljo Huttunen]]|muonamies Karlsson
|[[Kauko Käyhkö]]|sotamies
|[[Yrjö Tuominen]]|rovasti
|[[Arvi Tuomi]]|tohtori
|[[Gunvor Hiilloskorpi]]|Claudia, Irjan palvelijatar
|[[Aino Angerkoski]]|Lintulahden keittäjä
}}
 
==Lähteet==
Rivi 79 ⟶ 95:
===Viitteet===
{{Viitteet}}
==Aiheesta muualla==
*[http://www.elonet.fi/title/ek2lm5/sisalto Juonikuvaus ja lehdistöarvioita Elonet.fi]ssä
*[http://www.elonet.fi/title/ek2lm5/muut Taustatietoja musiikista ja tuotannosta Elonet.fi]ssä
 
[[Luokka:Suomalaiset mustavalkoelokuvat]]