Wikipedia

Ero sivun ”Tekniikan historia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 247:
Rautateiden rakentaminen oli jo vaatinut [[silta|sillanrakennuksen]] taidon kehitystä. Aluksi rautatiesillat tehtiin [[holvi]]kaarilla. 1800-luvulla pidempien jännevälien saavuttamiseksi tehtiin valuraudasta ristikkorakennesiltoja. Teräksen saatavuuden parantuessa tulivat käyttöön teräspalkkisillat ja [[riippusilta|riippusillat]].<ref>[http://www.terasinfo.fi/Esdep/Wg1bl44fr.htm Luento terässiltojen historiasta] viitattu 25.1.2012</ref><ref>[https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/.../Rak-0_1200_sillanrakennus.pdf Aalto-yliopiston luento sillanrakennuksesta, pdf-muotoinen] viitattu 25.1.2012</ref>
 
[[Kuva:DeHavilland DH50 biplane.jpg|thumb|Kaksitasoisella siipirakenteella saadaan enemmän nostoa. Tässä De-Havilland-koneessa on [[tähtimoottori]]]] ▼
====Lentoliikenteen kehitys====
{{Pääartikkeli|[[Lentoliikenteen historia]]|[[Lentokoneen historia]]|[[Lentokoneteollisuuden historia]]}}
▲[[Kuva:DeHavilland DH50 biplane.jpg|thumb|Kaksitasoisella siipirakenteella saadaan enemmän nostoa. Tässä De-Havilland-koneessa on [[tähtimoottori]]]]
 
Lentäminen on kiehtonut ihmistä aina. [[Leonardo da Vinci]] oli jo hahmotellut lentolaitteita. Ensimmäinen [[kuumailmapallo]]lennon teki ranskalainen [[Jean-François Pilâtre de Rozier]] vuonna 1783. Saksalaiset kehittivät 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä [[ilmalaiva|ilmalaivoja]], mutta näistä jouduttiin luopumaan muutaman suuremman onnettomuuden jälkeen. 1800-luvulla vielä suhtauduttiin ilmaa raskaampien laitteiden lentämiseen suhtauduttiin epäluuloisesti. [[Lentokone]]en rakentamisessa massa onkin hyvin ratkaiseva ongelma. Polttomoottori oli ratkaisu riittävän tehokkaaksi voiman lähteeksi, ja sen avulla [[Wrightin veljekset]] tekivät 1903 ensimmäisen lentonsa rakentamallaan lentokoneella. Wrightin veljekset kehittivät myös ratkaisun lentokoneen ohjaamiseen ilmassa. Lentämisessä turvallisuus on toinen suuri ongelma, sillä maahan syöksyssä useimmiten matkustajat kuolevat. [[Ilmailu]]n alkuaikoina tämä kuoleman riski oli myös eräänlainen kiihotin, kun sensaatiolehdet rahoittivat otsikoiden toivossa lentokokeiluja. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailman sodan]] aikana ymmärrettiin, että lentokoneesta on merkittäväksi tiedustelu- ja taisteluvälineeksi. [[Lentokone ensimmäisessä maailmansodassa|Lentokone]] kehittyikin sodan aikana huomattavasti ja tämän johti sodan jälkeen lentoliikenteen käynnistymiseen. Merkkipaaluna lentämisen historiassa pidetään [[Charles Lindbergh]]in vuonna 1927 Atlantin yli tekemää yksinlentoa, joka alkoi muokata asenteita lentoliikenteelle suotuisiksi. Lyhyillä matkoilla 1920-luvun alussa saksalaisilla kokometallisilla [[Junkers]]-koneilla pystyttiin kuljettamaan matkustajia ilman tappiota. 1930-luvun tunnettuja liikennelentokoneita ovat [[Junkers Ju-52]] ja [[DC-3|Douglas DC3]]. 1930-luvun lopussa isoja [[lentovene]]itä käytettiin mannerten välisissä lennoissa.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Ilkka J. Mäkinen: Yhä nopeammin entistä pidemmälle, s. 227–238.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.centennialofflight.gov/essay/Commercial_Aviation/atlantic_route/Tran4.htm | Nimeke = Kaupallisten Atlantin ylilentojen historiaa }}</ref>▼
 
[[Kuva:Finnair Caravelle Basle Airport - April 1976.jpg|thumb|[[Caravelle]]-koneet aloittivat [[Finnair]]in suihkulentokoneajan.]]
▲Lentäminen on kiehtonut ihmistä aina. [[Leonardo da Vinci]] oli jo hahmotellut lentolaitteita. Ensimmäinen [[kuumailmapallo]]lennon teki ranskalainen [[Jean-François Pilâtre de Rozier]] vuonna 1783. Saksalaiset kehittivät 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä [[ilmalaiva|ilmalaivoja]], mutta näistä jouduttiin luopumaan muutaman suuremman onnettomuuden jälkeen. 1800-luvulla vielä suhtauduttiin ilmaa raskaampien laitteiden lentämiseen suhtauduttiin epäluuloisesti. [[Lentokone]]en rakentamisessa massa onkin hyvin ratkaiseva ongelma. Polttomoottori oli ratkaisu riittävän tehokkaaksi voiman lähteeksi, ja sen avulla [[Wrightin veljekset]] tekivät 1903 ensimmäisen lentonsa rakentamallaan lentokoneella. Wrightin veljekset kehittivät myös ratkaisun lentokoneen ohjaamiseen ilmassa. Lentämisessä turvallisuus on toinen suuri ongelma, sillä maahan syöksyssä useimmiten matkustajat kuolevat. [[Ilmailu]]n alkuaikoina tämä kuoleman riski oli myös eräänlainen kiihotin, kun sensaatiolehdet rahoittivat otsikoiden toivossa lentokokeiluja. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailman sodan]] aikana ymmärrettiin, että lentokoneesta on merkittäväksi tiedustelu- ja taisteluvälineeksi. [[Lentokone ensimmäisessä maailmansodassa|Lentokone]] kehittyikin sodan aikana huomattavasti ja tämän johti sodan jälkeen lentoliikenteen käynnistymiseen. Merkkipaaluna lentämisen historiassa pidetään [[Charles Lindbergh]]in vuonna 1927 Atlantin yli tekemää yksinlentoa, joka alkoi muokata asenteita lentoliikenteelle suotuisiksi. Lyhyillä matkoilla 1920-luvun alussa saksalaisilla kokometallisilla [[Junkers]]-koneilla pystyttiin kuljettamaan matkustajia ilman tappiota. 1930-luvun tunnettuja liikennelentokoneita ovat [[Junkers Ju-52]] ja [[DC-3|Douglas DC3]]. 1930-luvun lopussa isoja [[lentovene]]itä käytettiin mannerten välisissä lennoissa.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Ilkka J. Mäkinen: Yhä nopeammin entistä pidemmälle, s. 227–238.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.centennialofflight.gov/essay/Commercial_Aviation/atlantic_route/Tran4.htm | Nimeke = Kaupallisten Atlantin ylilentojen historiaa }}</ref>
 
[[Kuva:Esquema de la V-2.jpg|thumb|Kaavio saksalaisten sodan aikana kehittämästä [[V2-ohjus|V2-raketista]]. V2 muodostui lähtökohdaksi niin yhdysvaltalaiselle kuin [[neuvostoliitto]]laiselle [[rakettimoottori|rakettitekniikalle]].]]▼
Ennen toista maailmansotaa kilpavarustelun aikana kehitettiin [[hävittäjälentokone]]ita, kuten [[Supermarine Spitfire|Spitfire]], [[Messerschmitt Bf 109|Messeschmitt]] ja [[Mitsubishi A6M Reisen|Mitsubishi zero]], joissa oli kaikissa hyvin tehokkaat moottorit. Sodan aikana merkittävään asemaan tulivat [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] raskaat [[pommikone]]et, esimerkiksi [[Boeing]]in [[B-17 Flying Fortress|lentävä linnoitus]]. Koneita valmistettiin Yhdysvalloissa massatuotantona ja lennettiin Atlantin yli Englantiin jatkuvana virtana, mikä tuotti tietoa valtameren säistä ja lentoreiteistä. Toisen maailmansodan jälkeen pommikoneiden tekniikkaa siirrettiin matkustajakoneisiin, mistä esimerkkinä [[Lockheed Constellation]]. Sodan aikana oli kehitetty myös [[suihkumoottori]], jolla saavutettiin mäntämoottoria parempi tehopainosuhde. Ensimmäiset välilaskuttomat reittilennot [[Lontoo]]sta [[New York]]iin käynnistettiin nelimoottorisilla potkurikoneilla 1950-luvulla, mutta vasta vuosikymmenen lopussa riittävän korkealla lentävät suihkukoneet, kuten [[Boeing 707]] ja [[Douglas DC-8]], pystyivät luotettavaan säännölliseen reittiliikenteeseen Atlantin yli. 1960-luvulle siirryttäessä pääasialliseksi voimanlähteeksi suuremmissa liikennelentokoneissa tuli suihkumoottori.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.century-of-flight.net/new%20site/commercial/jet_liner.htm | Nimeke = Matkustajasuihkukoneiden ja liikenteen historia | Viitattu = 8.1.2012 }}</ref>
 
▲[[Kuva:Esquema de la V-2.jpg|thumb|Kaavio saksalaisten sodan aikana kehittämästä [[V2-ohjus|V2-raketista]]. V2 muodostui lähtökohdaksi niin yhdysvaltalaiselle kuin [[neuvostoliitto]]laiselle [[rakettimoottori|rakettitekniikalle]].]]
 
Mahdollisuus tehdä [[yliäänikone|yliäänimatkustajakoneita]] johti 1970-luvulla [[Concorde]]n kehittämiseen. Liikennöinti näillä koneilla alkoi 1976, ja niillä lennettiin 2000-luvun alkuun saakka, kunnes sattui tuhoisa [[Air Francen lento 4590|onnettomuus]]. Suurin syy liikennelentojen lopettamiseen kyseisellä konetyypillä oli ehkä kuitenkin koneen suuresta polttoaineen kulutuksesta johtunut huono kannattavuus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://concordesst.com/latestnews_03_2.html | Nimeke = British Airways, Air France lehdistötiedotteen referointi Concorde-historia sivuilla }}</ref> Pitkän matkan lentoliikenteessä ovat viime vuosikymmeninä menestyneet laajarunkoiset ja taloudelliset mallit. [[Helikopteri]] kehitettiin 30-luvun lopussa ja sitä käytetään tehtävissä, joissa tarvitaan paikoillaan ilmassa pysyvää konetta tai laskeutumista paikkoihin, joissa ei ole [[kiitotie]]tä. Turvallisuus on nykyisessä lentoliikenteessä parempi kuin maaliikenteessä. Jokainen onnettomuus johtaa tutkintaan ja mahdollisiin toimenpiteisiin.<ref>[http://www.trafi.fi/filebank/a/1321969190/3106ca76ca559aaa60a4b814203db031/1262-Pohjoinenulottuvuus070909Salonen.pdf Kim Salonen,Ilmailuhallinto luento lentoturvallisuudesta] Viitattu 25.1.2012</ref><ref>[http://blogit.finnair.fi/2009/04/09/turvallisuus/ Jussi Ekman blogi Finnairin sivulla lentoturvallisuudesta] viitattu 25.1.2011</ref> Laajempi onnettomuussarja liikennelentokoneilla oli 1950-luvulla, jolloin metallin [[väsyminen]] ja särönkasvu aiheutti useamman [[de Havilland D.H.106 Comet|Comet]]-matkustajakoneen putoamisen. Tämä johti [[vikaturvallinen|vikaturvallista]]käytäntöä noudattavien suunnittelumenetelmien kehittämiseen eli osa suunnitellaan siten, että vika havaitaan ennen kuin se aiheuttaa onnettomuuden. Myös lentokoneissa käytettävien [[alumiini]]seosten ominaisuuksia on saatu parannettua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/summary?doi=10.1.1.149.478 | Nimeke = Milestone Case Histories in Aircraft Structural integrity | Tekijä = Wanhill R.J.H. | sivut = 6-8, 19-20 | Tiedostomuoto = .pdf | Selite = | Julkaisu = NLR-TP-2002-521| Ajankohta = lokakuu 2002| Julkaisupaikka = | Julkaisija = National Aerospace Laboratory NLR | Viitattu = 27.1.2012 | Kieli = }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tekniikan_historia”