Ero sivun ”Jalta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
IA (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
IA (keskustelu | muokkaukset) p w |
||
Rivi 94:
Jaltan sanotaan olevan muinaisten kreikkalaisten merimiesten perustama satamakaupunki. Varhaisimmat kirjalliset tiedot siitä ovat 1100-luvulta arabien muistiinpanoissa.<ref name="savu">{{Kirjaviite | Tekijä = Ropponen, Ville; Deviatkina, Natalia | Nimeke = Krimin niemimaa| Vuosi = 2010| Sivu = 134-138| Julkaisupaikka = Turku| Julkaisija = Savukeidas | Tunniste = ISBN 978-952-5500-59-2| Viitattu = 18.2.2012}}</ref> 1800-luvulta alkaen tämä ranta- ja kylpyläkaupunki oli venäläisten suosima lomakohde. [[Leo Tolstoi|Tolstoi]] ja [[Anton Tšehov|Tšehov]] viettivät siellä kesiään.<ref name="savu" /> Keisari [[Aleksanteri III]] rakensi [[Massandran palatsi]]n Jaltan pohjoispuolelle Livadijaan ja [[Nikolai II]] [[Livadian palatsi]]n 1911. Jalta oli suosittu matkailukohde myös Neuvostoliiton aikana.
Jalta nousi kansainväliseen tietoisuuteen viimeistään vuonna 1945 toisen maailmansodan loppuvaiheissa, kun niin sanotussa [[Jaltan konferenssi]]ssa [[Winston Churchill]], [[Franklin D. Roosevelt]] ja [[Josif Stalin]] sopivat Saksan kohtalosta sodan jälkeen, antautuneiden valtioiden kohtalosta, Puolan asemasta ja [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] perustamisesta.
[[Neuvostoliiton hajoaminen|Neuvostoliiton hajottua]] Jaltan talous kääntyi alamäkeen, kun uusrikkaat matkailijat suuntasivat Jaltan sijasta [[Välimeri|Välimeren]] rantakohteisiin.<ref name="savu" />
| |||