Ero sivun ”Ihmisen anatomia” versioiden välillä

Veri on nestemäistä kudosta, jonka tarkoituksena on siirtää [[happi|happea]], [[hiilidioksidi]]a, ravintoa ja ravintoamuita tärkeitä elementtejä ruumiin eri osiin. Veri koostuu [[verisolu]]ista, verisoluja ovat: [[punasolu]]t, [[valkosolu]]t ja [[verihiutale]]et. Verisolujen lisäksi verestä 55% on [[veriplasma|plasmaa]]. Ihmiskehossa verta onihmiskehosta riippuen yleensö n. 54-6 [[litra]]a.

*[[Punasolu]]t eli ''erytrosyytit'' kuljettavat [[happi|happea]], [[hiilidioksidi]]a ja ravintoa. Se on [[tuma]]ton, muodoltaan litteä, kaksoiskovera kiekkomainen solu. Punasolu on rakenteeltaan pieni kaikkein yleisin verisolu, sen pienen rakenteen ansiosta. Kolmasosa punasolusta on [[hemoglobiini]]a, joka antaa solulle punaisen värin. Punasoluja syntyy pääasiassa [[luuydin|luuytimissä]]. Ensimmäisenä punasolun löysi hollantilainen [[Jan Swammerdam]] vuonna 1658.

*[[Valkosolu]]t eli ''leukosyytit'' ovat osa ihmisen [[immuunijärjestelmä]]ä ja torjuvat tartuntatauteja. Valkosoluja voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin: [[Monosyytit]], [[Granulosyytit]] ja [[Lymfosyytit]]. Vaikka valkosolut torjuvat tauteja, aiheuttavat ne myös itse tauteja. Valkosolujen hallitsemattomasta lisääntymisestä johtuvia [[syöpä|syöpiä]] ovat [[leukemia]] ja [[lymfooma]].

*[[Verihiutale]]et eli ''trombosyytit'' huolehtivat veren hyytymisestä. Verihiutaleet syntyvät luuytimessä esiasteistaan ''(megakaryosyyteistä)''. Verihiutaleet ovat tumattomia solukalvon ympäröimiä soluliman kappaleita. Verihiutaleiden vähäisyys ''([[trombosytopenia]])'' ilmenee verenvuototaipumuksena, joka on yleistä mm. alkoholiesteilla.

*[[Veriplasma]] on veren se osa, joka ei koostu soluista; veriplasma on pääasiassa [[vesi|vettä]], mutta plasmassa on myös valkuaisaineita, suoloja, lukuisia eri tehtäviä hoitavia välittäjäaineita ja [[glukoosi]]a.

Ihmisen veri voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin punasolujen ominaisuuksien perusteella. Luokitteluun käytetään niin sanottua [[veriryhmä|ABO-järjestelmää]]. Järjestelmä on perustettu, koska huomattiin, että [[verensiirto|verensiirrossa]] kuoli useita ihmisiä. Tietylle veriryhmälle voi käyttää vain tiettyjä veriryhmiä. Suomessa yleisin veriryhmä on A, mutta maailmalla yleisin ryhmä on O-ryhmä.