Ero sivun ”Greenwich” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Rivi 11:
 
===Nimen alkuperä===
Nimen Greenwich ovat alueelle antaneet alueelle asettuneet [[tanska]]laiset. Nimen [[muinaisenglanti]]lainen alkumuoto ''Grenewic'' merkitsi vihreää (''grene'', {{k-en|green}}) paikkaa lahden (''vig'') rannalla tai lähellä joen suuta. <ref>Cobham Brewer E. ''Brewer's Dictionary of Phrase and Fable'', Odhams, London, 1932</ref> Tanskalaisten asutusalue tuli myöhemmin tunnetuksi nimellä ''East Greenwich''. Sen länsipuolelle muodostui ''West Greenwich'' eli ''Deptford Stront'', Thamesin rannalla oleva osa [[Deptford]]ia. <ref name=Parish>[http://www.british-history.ac.uk/report.asp?compid=53781 ''Parishes: Greenwich'', The History and Topographical Survey of the County of Kent: Volume 1 (1797), pp. 372–420]</ref> mutta nimeä ''East Greenwich'' käytettiin 1800-luvulle saakka usein koko Greenwichin kaupungista.
 
===Asutuksen varhaisvaiheet===
Rivi 18:
<ref>{{lehtiviite | Otsikko = Greenwich London | Julkaisu = Time Team | Julkaisija = Channel 4 | Ajankohta = 2.2.2003 | www=http://www.channel4.com/history/microsites/T/timeteam/2003_greenwich.html}}</ref>
 
[[Dover]]ista Lontooseen johtava [[roomalainen tie]], nykyinen [[Watling Street]], kulki Greenwichin etelä­puolisen korkeammalla sijaitsevan maa-alueen, [[Blackheath]]in kautta. Se noudatteli aikaisemman [[keltit|kelttiläisen]] tien reittiä [[Canterbury]]stä [[St. Albans]]iin.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = O. Roucoux | Nimeke = The Roman Watling Street: from London to High Cross | Julkaisija = Dunstable Museum Trust | Vuosi = 1984 | Tunniste = ISBN 0-9508406-2-9}}</ref> Vielä [[Henrik V (Englanti)|Henrik V]]:n aikana Greenwich oli vain kalastaja­kylä, jonka kohdella jokeen voitiin turvallisesti ankkuroitua.<ref name=Parish />
 
===Alphege ja tanskalaiset===
Rivi 30:
Myös seuraavat kuninkaat [[Henrik IV (Englanti)|Henrik IV]] ja [[Henrik V (Englanti)|Henrik V]] kävivät paikalla säännöllisesti. Henrik IV luovutti kartanon [[Thomas Beaufort]]ille tämän elinajaksi, ja hän myös kuoli siellä vuonna 1426.
 
Vuonna 1447 Henrik V ja hänen velipuolensa, Gloucesterin kreivi [[Humphrey (Gloucesterin herttua)|Humphrey]] alkoivat rakentaa Greenwichin palatsia sueraavaaseuraavaa hallitsijaa [[Henrik VI (Englanti)|Henrik VI]]:tä varten. Samalla puutarha aidattiin ja nykyisen [[Greenwichin kuninkaallinen observatorio|observatorion]] paikalle pystytettiin torni. Humphreyn kuoleman jälkeen Henrik VI:n rakastajatar [[Margareeta Anjoulainen]] antoi palatsille nimen ''[[Palace of Placentia]]''. Se valmistui [[Edvard IV (Englanti)|Edvard IV]]:n aikana, jolloin sitä myös laajennettiin, ja vuonna 1466 hän lahjoittinlahjoitti sen puolisolleen, kuningatar [[Elisabet Woodville]]lle.<ref name=Green/>
 
==== Tudorien aikana ====
Rivi 39:
 
==== Stuartien aikana ====
[[Jaakko I (Englanti)|Jaakko I]]:n aikana Greenwichin palatsi muutettiin lopulliseen muotoonsa. Hän lahjoitti sen puolisolleen [[Anna Tanskalainen|Anna Tanskalaiselle]]. Vuonna 1636 valmistui Annan asunnoksi tarkoitettu, [[Inigo Jones]]in suunnittelema [[Queen's House]],<ref name=Lontoo /> palatsin viimeinen lisärakennus. Anna kuitenkin kuoli sen rakennustöiden aikana, ja [[Kaarle I (Englanti)|Kaarle I]] antoi sen puolisonsa [[Henrietta Maria]]n käyttöön.<ref name=Lontoo /> [[Englannin sisällissota|Englannin sisällis­sodan]] aikana palatsia käytetiinkäytettiin korppu­tehtaana ja sotavankien säilytys­paikkana. Sen jälkeen kun Kaarle II vuonna 1649 oli syösty vallasta, palatsi oli [[lordiprotektori]]n asuinpaikkana.
 
Kun kuningasvalta vuonna 1660 palautettiin, Placentian palatsi oli jäänyt pois käytöstä ja se purettiin. vain Queens' House jäi jäljelle.<ref name=Lontoo /> Kuningas [[Kaarle II (Englanti)|Kaarle II]]:ta varten paikalle alettiin suunnitella uutta palatsia, mutta siitä saatiin valmiiksi vain osa, ''King Charles block''. Kaarle II suunnitteli ja istutti [[Greenwich Park]]in uudestaan ja perusti [[Greenwichin kuninkaallinen observatorio|Greenwichin kuninkaallisen observatorion]].
Rivi 45:
[[Jaakko II (Englanti)|Jaakko II]], joka vuoteen 1673 saakka oli [[Yorkin herttua]] ja [[amiraali|Lord Amiral]], oleskeli usein Greenwichissä veljensä Charlesin kanssa, ja [[Samuel Pepys]]in mukaan hänen ehdotuksestaan perustettiin kuninkaallinen sairaala merimiehiä varten. Se aloitti toimintansa Greenwichissä sen jälkeen, kun hänen tyttärensä [[Maria II (Englanti)|Maria II]] oli antanut [[Christopher Wren]]ille tehtäväkseen suunnitella sairaalan. Se rakennettiin aikaisemman kuninkaanpalatsin paikalle.<ref name=Lontoo /> Rakennustyöt aloitettiin [[Vilhelm III Oranialainen|Vilhelm III]]:n valtakaudella ja ne suoritti vuonna 1696 loppuun [[Nicholas Hawksmoor]].
 
Sairaalan suuri rakennus­ryhmä muutettiin myöhemmin, vuonna 1873, [[Britannian kuninkaallinen laivasto|laivaston]] koulutus­keskukseksi, ''[[Royal Naval College]]''. Sitä käytettiin sotilas­opetukseen vuoteen 1998 saakka, jolloin se siirtyi Greenwich Foundationin hallintaan. Rakennusten historiallisesti merkittävimmät huoneet ovat yleisölle avoinna; muut tilat ovat [[Greenwichin yliopisto]]n sekä musiikki- ja tanssi­akatemian, ''[[Trinity Laban Conservatoire of Music and Dance]]'' käytössä.
 
==== Hannover-suvun aikana ====
Rivi 61:
Kuningatar [[Viktoria (Iso-Britannia)|Viktoria]] kävi Greenwichissä vain harvoin, mutta vuonna 1845 hänen aviomiehensä [[Prinssi Albert (Viktorian puoliso)|prinssi Albert]] osti omilla varoillaan amiraali [[Horatio Nelson|Nelsonin]] [[Trafalgarin taistelu]]ssa käyttämän asetakin, joka nykyään merimuseon kokoelmiin.
 
Greenwich kuului [[Kent]]in kreivikuntaan vuoteen 1889 saakka, jolloin se liitettiin tuolloin perustetuunperustettuun [[Lontoon kreivikunta]]an.
 
[[Yrjö V (Iso-Britannia)|Yrjö V]] ja hänen puolisonsa [[Mary (Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar)|Mary]] tukivat molemmat hanketta kansallisen [[merimuseo]]n perustamiseksi, ja Mary luovutti sinne useita esineitä.
Rivi 81:
==Maantiede==
 
Greenwich on rakennettu laajalle alueelle Thames-joen mutkan eteläpuolelle, missä laivat voidaan turvallisesti ankkuroida joen syvään veteen. Etelämpänä sijaitseva [[Blackheath]] on lähes 30 metrin korkuisella kukkulalla ja Greenwich Park sen rinteessä. Korkeammalla olevat alueet muodostuvat kerrostuneesta sorasta, jollaista ulottuu laajalle kaakkoon kalkkiperäiseeenkalkkiperäiseen maastoon. Jokivarressa on hiekansekaista savimaata.
 
Greenwichiä rajoittaa lännessä Thamesin sivujoki [[Ravensbourne]], jonka alajuoksu tunnetaan myös nimellä ''Deptford Creek'', sekä [[Deptford]]. Sen itärajalla ovat entinen teollisuusalue Greenwichin niemimaalla ja [[Westcombe Park]]in asuntoalue. Pohjoisessa Greenwich rajoittuu [[Thames]]-jokeen, etelässä Blackheathiin sekä Lontoosta [[Dover]]iin johtavaan valtatiehen A2.
Rivi 91:
===Jokivarsi===
 
[[Klipperi]] ''[[Cutty Sark]]'' on nostettu kuivatelakalle jokivarteen. Toukokuussa 2007 tulipalo tuhosi osan laivasta, joskin osa siitä oli jo aikaisemmin siirretty muualle korjattavasti. LähiställäLähistöllä oli useiden vuosien ajan nähtävillä myös ''[[Gipsy Moth IV]]'', [[Rrancis Chichester]]in 16,5 metrin pituinen purhelaivapurjelaiva, jolla hän vuosina 1966­1967 purjehti maapallon ympäri 226 päivässä.<ref name=Lontoo /> Vuonna 2004 ''Gipsy Moth IV'' vietiin pois Greenwichistä, ja korjaustöiden jälkeen sillä suoritettiin toinen maailmanympäripurjehdus, joka päättyi toukokuussa 2007. JOenvarressaJoenvarressa sairaalan luoteiskulmassa on arktisia alueita tutkineen [[Joseph René Bellot]]in muistoksi pystytetty [[obeliski]].
 
[[Image:GreatRiverRace08.JPG|left|thumb|Veneitä Greenwichissä Great River Racen päättyessä]]
Rivi 110:
[[Tiedosto:TulipStair QueensHouse Greenwich.jpg|thumb|Kierreportaat ja lyhtypylväs Greenwichin Queen's Housessa.]]
 
Puistossa maasto nousee mentäessä kohti [[Blackheath]]ia, ja kukkulan huipulla on [[James Wolfe]]n patsas.<ref>[http://www.greenwich-guide.org.uk/wolfe.htm ''General Wolfe Statue'' (Greenwich Guide)</ref> Lähellä huippua on myös [[Greenwichin kuninkaallinen observatorio|Greenwichin kuninkaallisen observatorion]] rakennusryhmä, jonka kautta [[nollameridiaani]] aikoinaan määriteltiin kulkemaan.
 
[[Ranger's House]] on puiston Blackheathin-puoleisella reunalla, ja siellä on Wehnherin taidekokoelma.
Rivi 119:
Greenwichin tunnetuin nähtävyys on vanha tähtitieteellinen [[observatorio]] ''[[Royal Greenwich Observatory]]'' ({{coor dms|51|28|40.12|N|0|00|05.31|W|type:landmark_region:GB_scale:2000}}), jonka mukaan [[pituuspiiri]]t ja [[aikavyöhyke|aikavyöhykkeet]] on määritelty. [[Nollapituuspiiri]] määriteltiin aikoinaan kulkemaan observatoriossa olevan, [[George Biddell Airy]]n [[meridiaaniympyrä]]n keskipisteen kautta. Nykyisin observatorio ei enää ole toiminnassa, mutta sieltä annetaan edelleen päivittäin klo 13.00 aikamerkki laskemalla pallo tornista alas. Myöskään nykyisen [[WGS84]]-järjestelmän nollapituuspiiri ei kulje Airyn meridiaaniympyrän kautta, vaan satakunta metriä idempänä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://gpsinformation.net/main/greenwich.htm | Nimeke = History of the Prime Meridian – Past and Present | Tekijä = Jeremy Paul | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1.11.1999 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.5.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vanhassa observatoriossa on tähtitieteellisten kojeiden ja navigaatiovälineiden museo sekä kahvila. Museoon ei ole sisäänpääsymaksua.
 
Observatorio rakennutettiin kuninkaallisen astronomin työpaikaksi [[1675]]. Alkuperäisen rakennuksen suunnitteli astronomi ja arkkitehti [[Christopher Wren]], ja se oli ensimmäinen tutkimuslaitokseksi suunniteltu rakennus Britanniassa.
 
Royal Greenwich observatory lähti Greenwichistä Herstmonceuxiin 1957, siirtyi [[Cambridge]]en 1990 ja lakkautettiin 1998.
 
Kansainvälistä vertailuaikaa kutsuttiin ennen Greenwichin keskiajaksi, ''Greenwich Mean Time'', [[GMT]], joka on nykyään korvattu [[UTC]]:llä, ''Coordinated Universal Time''.
 
Brittiläisissä kartoissa Greenwichin pituuspiiriä käytettiin yleisesti nollapituuspiirinä jo 1700-luvulla, ja seuraavalla vuosisadalla se oli käytössä noin 70 %:ssa maailman [[merikartta|merikartoissa]]. Kansainvälisesti se sovittiin pituuspiirien ja aikavyöhykkeiden lähtökohdaksi [[Washington D.C.|Washingtonissa]] vuonna 1884 pidetyssä kokouksessa.<ref name=Oja>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 84| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Tunniste = ISBN 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.4.2010 }}</ref>