Ero sivun ”Kouluratsastus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
[[Tiedosto:Aveger show06-1-.JPG|thumb|Kouluratsastusta: laukka.]]
'''Kouluratsastus''' on [[ratsastus|ratsastuslaji]], jossa ratsukko eli [[hevonen|hevosen]] ja ratsastajan yhdistelmä pyrkii suorittamaan sileällä radalla ennaltamäärätyt liikesarjat mahdollisimman tarkasti ja laadukkaasti siten, että ratsastajan ja hevosen vuorovaikutus on eleetöntä ja katsojan silmään lähes näkymätöntä. Kouluratsastus on yleinen [[
Kouluratsastuksen kansainvälinen nimi pohjaa [[ranskan kieli|ranskankieliseen]] verbiin ''dresser'' ’kouluttaa’. Useimmissa eurooppalaisissa kielissä lajin nimi juontuu tästä sanasta, esimerkiksi [[englannin kieli|englannin]] ja [[ranskan kieli|ranskan]] ''dressage'', [[saksan kieli|saksan]] ''Dressurreiten'' ja [[ruotsin kieli|ruotsin]] ''dressyr''. Myös suomeksi lajia on vanhastaan kutsuttu myös ”dresyyriksi”.
Rivi 32:
Korkea kouluratsastus keskittyy nykyisin Itävaltaan vuonna 1572 perustettuun [[Espanjalainen ratsastuskoulu|Espanjalaiseen ratsastuskouluun]] Wienissä sekä ranskalaiseen Saumurin [[Cadre Noir]] -[[ratsastuskoulu]]un. Cadre Noirin pääasiassa käyttämä hevosrotu on [[englannintäysiverinen]] tai [[angloarabi]], Wienissä käytetään raskastekoisempia barokkihevostyyppisiä [[lipizzanhevonen|lipizzanhevosia]].
Korkea kouluratsastus erottuu klassisesta kouluratsastuksesta siten, että vain korkeassa koulussa esitetään hevosen tekemiä hyppyjä ilmaan. Ainoat muut korkean koulun liikkeet, joita ei esitetä klassisessa kouluratsastuskilpailussa, ovat [[espanjalainen askel]] sekä ''[[pas d'école]]'', liitokäynti (kirjaimellisesti
Korkean kouluratsastuksen hyppyliikkeet kehitettiin alun perin [[ratsuväki|ratsuväen]] käyttöön taistelussa. Niiden tarkoituksena oli pitää vihollisen jalkamiehiä loitolla, joskin on epäselvää onko niillä koskaan ollut käytännön merkitystä taisteluissa. Muita korkean kouluratsastuksen liikkeitä eli piaffea, passagea ja [[levade]]a esitettiin jo Xenofonin aikaan. [[1600-luku|1600-luvun]] kouluratsastuksessa esitettiin seitsemää erilaista hyppyä ilmaan, mutta nykyisin liikkeistä esitetään vain kolmea tärkeintä: levade, [[courbette]] ja [[capriole]].<!--pääartikkeliin kun sen aika on--Levadessa hevonen nousee pystyyn koukistunein takajaloin niin, että kintereet ovat vain 20–25 cm korkeudella maasta. Levade on perusta courbettelle, jossa hevonen hyppää levadesta ilmaan. Capriolessa hevonen hyppää ensin ilmaan ja potkaisee siitä taaksepäin niin, että se on hetken lähes vaakasuorana ilmassa.-->
| |||