Ranskankielisen näytelmän käänsi saksaksi [[Hedwig Lachmann]]. Richard Strauss lyhensi näytelmästä n. 1/3 omaan librettoonsa. Kesäkuussa [[1904]] teos oli sävellettynä ja v. [[1905]] Salomen instrumentointi oli valmis.
Teoksessa oli massiivinen orkesteri, (106 soittajaa). Strauss orkestroi tämän avantgardistisen teoksen värikkäästi, eksoottisesti sekä hyödynsi siinä johtoaihetekniikkaa.{{kenen mukaan}} Strauss onnistui musikaalisesti hienosti{{kenen mukaan}} kuvaamaan kuningas Herodeksen on kahden äärimmmäisen vastavoimenvastavoiman välissä; seksuaalisen himon ja henkisyyden. Jokanaanin musiikki on 'espressivo', ja se on koko ajan omassa profeetiamotiivissaanprofetiamotiivissaan ja hallitsee äänenä näyttämöä. Jokanaanin messiaanisen roolin tulisi laulaa Wagnerilainenwagnerilainen "sankaribaritoni", ns. heldenbaritoni. Salomen rooli on eräs kokoyksi oopperakirjallisuuden vaikeimpiavaikeimmista.{{kenen mukaan}} Nimiroolissa on vaativa [[tessitura]] sekä suuren äänialan vaatimus. Salomen tulisi olla todellinen dramaattinen sopraano. Lisäksi oopperaan on kirjoitettu kaksi välisoittoa ja tanssinumeroksi viime hetkellä lisätty kuuluisa ”seitsemän''Seitsemän hunnun tanssi”tanssi''.
Wienissä ei haluttu esittää tätä kohuttua teosta, ja sen kantaesitys oli [[Dresden]]issä. Itävallan -ensi-iltapaikkailta vaihdettiinoli [[Graz]]issa vuonna 1906<ref>http://www.therestisnoise.com/2007/01/chapter-1-the-g.html</ref>. Wienissä Salome nähtiin vasta v. [[1918]]. [[Metropolitan Opera House]] peruutti lisäesitykset heti ensi-illan jälkeen 22. tammikuuta [[1907]].
