Ero sivun ”Firmware” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
selvennys: käyttöjärjestelmä ei ole firmwarea; tekstinhuoltoa
p "laiteohjelmisto" näyttää olevan sen verran yleinen, että sen voinee lisätä rinnakkaistermiksi
Rivi 1:
{{Lähteetön|Keskustelusivulle on kirjoitettu vuosia sitten, että lähteitä ei ole saatavilla. Jokohan niitä löytyisi?}}
 
'''Firmware''' eli '''laiteohjelmisto''' on [[Tietotekniikka|tietotekniseen]] laitteeseen kiinteästi asennettu [[ohjelmisto]] tai sen osa, joka huolehtii laitteen perustoiminnoista. Suomenkieliseksi termiksi on ehdotettu ''laiteohjelmaa'' taimyös ''laitelmistoa'',<ref name="ATK 1994"/> mutta kumpikaanse ei ole laajassavakiintunut käytössäkäyttöön. Sen sijaan joskus käytetään epätäsmällistä suomennosta ''[[varusohjelma]]'', jonka alakäsitteistöön kuuluvat sekä alkulatausohjelma (esimerkiksi [[bios]]) että [[käyttöjärjestelmä]]<ref name="MOT"/> (tietokoneen käyttöjärjestelmä ei kuitenkaan ole firmwarea, sillä se on suhteellisen helposti päivitettävissä ja vaihdettavissa).
 
Alun perin ''firmware'' tarkoitti lähinnä suorittimen [[mikro-ohjelma]]a. Tällainen ohjelma ei ollut muutettavissa ainakaan tavanomaisin keinoin, mistä johtuu sanan alkuosa ''firm'' ’kiinteä’. Vähitellen ''firmware'' on alkanut tarkoittaa ohjelmistoa, joka on asennettu pysyvästi laitteen omaan [[Muisti (tietokone)|muistiin]] erotukseksi kiintolevyyn tai muuhun [[massamuisti]]in tallennetuista ohjelmista. Periaatteessa kyse on sellaisesta ohjelmasta, joka toimii [[Tietokonelaitteisto|laitteiston]] (''hardware'') ja ohjelmiston (''software'') välissä.
Rivi 17:
Alun perin firmware ei ollut ohjelmallisesti muutettavissa, aina ei edes laitteistotasolla muuten kuin vaihtamalla koko laitteisto toiseksi. Tyypillisesti päivitys tehtiin siten, että ohjelman sisältävät haihtumattomat muistipiirit ([[PROM]] tai [[EPROM]]) vaihdettiin toisiin. Tämä edellytti laitteen avaamista ja pahimmillaan vanhan piirin juotoksien avaamista ja uuden juottamista sen tilalle. Yleensä tällaiset muistit tosin varustettiin sellaisella kannalla, että vaihtaminen onnistui ruuvitaltalla, mutta joka tapauksessa vaihtaminen oli kallista, joten muutoksia tehtiin vain hyvin painavista syistä.
 
Kun sähköisesti uudelleenohjelmoitavat haihtumattomat muistit tulivat sekä teknisesti että taloudellisesti kilpailukykyisiksi, niitä alettiin käyttää firmwaren tallentamiseen. Tämä mahdollisti firmwaren muuttamisen jälkeenpäin ohjelmallisesti. Päivitettävä firmware kuuluu useimmiten johonkin sulautettuun järjestelmään, mutta päivitystarve voi koskea myös tietokoneita, joiden käynnistyksestä ja perustoiminnoista vastaava bios tai [[Oheislaite|oheislaitteiden]] firmware voidaan joskus joutua päivittämään. Parhaassa tapauksessa laite voi huolehtia päivityksestä täysin omatoimisesti, kuten osa digisovittimista tekee, jos päivitystiedot välittyvät televisiosignaalin mukana. Yleensä päivittäminen vaatii kuitenkin käyttäjältä toimenpiteitä ja perehtymistä.
 
Firmwaren päivitys voi olla herkkä sähkökatkoille tai muille häiriöille. Häiriöherkkyys riippuu sekä laitteistosta että päivittävästä ohjelmasta, mutta pahimmillaan laitteen päivitys voi jäädä puolitiehen, niin että vanha ohjelma on poistunut mutta uusi ei ole vielä tallentunut tilalle. Tällöin laitteessa ei ole enää sellaista ohjelmaa, jolla tilanteen voisi korjata. Erikoishuollossa voidaan sekaisin mennyt muisti ohjelmoida ulkoisella laitteella ja näin saada laite vielä toimivaksi.