[[Tiedosto:Gojong of the Korean Empire.jpg|thumb|Keisari KojongGojong vuonna 1904.]]
'''KojongGojong''' ({{k-ko|고종}}, [[hanja]] 高宗; [[8. syyskuuta]] [[1852]] [[Soul]] – [[21. tammikuuta]] [[1919]] [[Soul]])<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/321192/Kojong Kojong] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 19.3.2014.</ref> oli [[Korea]]n kuningas vuosina 1863–1897 ja keisari vuosina 1897–1907. Hänen valtakaudellaan eristäytynyt Korea pakotettiin avautumaan kaupankäyntiin ulkomaiden kanssa ja maa menetti vähä vähältä itsenäisyytensä päätyen lopulta kokonaan [[Japani]]n hallitsemaksi.
KojongGojong oli Koreaa hallinneen [[Joseon]]in valtakunnan ja sen [[Yi-dynastia]]n 26. hallitsija.<ref name="brit" /> Hallitsijasuku oli jo kahdensadan vuoden ajan pyrkinyt eristämään Korean kaikilta ulkoisilta vaikutteilta.<ref name="ABC">Risto Kari: ''Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot 3'', s. 163–164. Tammi. Helsinki 2001.</ref> KojongGojong nousi valtaistuimelle vuonna 1863 ollessaan vielä lapsi ja aluksi todellista valtaa käytti hänen sijaishallitsijana toiminut isänsä [[Daewon-gunHeungseon Daewongun|Daewongun]], joka pyrki vahvistamaan Koreaa ja suhtautui vihamielisesti kaikkiin ulkomaalaisiin.<ref name="ABC" /><ref name="brit" /> KojongGojong ryhtyi hallitsemaan itse vuonna 1873. Kolme vuotta myöhemmin Japani lähetti sotalaivansa Korean vesille ja pakotti KojonginGojongin avaamaan kolme korealaista satamaa japanilaisille aluksille sekä myöntämään japanilaisille Koreassa [[eksterritoriaalioikeudet]]. Soulissa puhjenneiden japanilaisvastaisten mellakoiden jälkeen Japani voimisti vuonna 1882 otettaan Koreasta, mikä sai [[Kiina]]n ryhtymään vastatoimiin.<ref name="ABC" /> Samana vuonna Daewon-gunDaewongun siepattiin ja vietiin vankina Kiinaan, minkä jälkeen valta hovissa siirtyi vanhoilliselle kuningatar [[Min (Korean kuningatar)|Minille]].<ref name="brit" /> Vuonna 1884 Korean japanilaismieliset yrittivät vallankaappausta, missä yhteydessä KojongGojong otettiin vangiksi ja useita hänen ministereitään surmattiin. Kiinasta lähetetyt sotilaat kuitenkin kukistivat kaappauksen ja vapauttivat hänet. Seuraavana vuonna Kiinan ja Japanin hallitus sopivat jaetusta vaikutusvallasta Koreassa.<ref name="ABC" />
Keväällä 1894 puhjenneen [[TonghakDonghak-kapina]]n aikana KojongGojong pyysi jälleen sotilaallista apua Kiinalta. Japani vastasi tähän lähettämällä Koreaan moninkertaisen määrän sotajoukkoja ja miehitti koko maan. Seurannut [[Kiinan–Japanin sota (1894–1895)|Kiinan–Japanin sota]] päättyi Japanin voittoon ja [[Shimonosekin rauha]]ssa 1895 Kiinan oli tunnustettava Korean itsenäisyys. Kun Korean hallitus ei tämän jälkeen suostunut tottelemaan japanilaisten ohjeita yhteiskunnallisten uudistusten toteuttamisesta, Japanin edustaja organisoi lokakuussa 1895 salaliiton, jonka jäsenet tunkeutuivat kuninkaalliseen palatsiin ja surmasivat kuningatar Minin. Maahan syntyi jälleen Japanin vastaisia levottomuuksia, ja KojongGojong joutui pakenemaan [[Venäjä]]n lähetystön turviin. Hän joutui myöntämään venäläisille monia kaupallisia etuja Koreassa ennen kuin pääsi palaamaan palatsiinsa helmikuussa 1897. Lokakuussa 1897 hän julisti Korean [[Korean keisarikunta|keisarikunnaksi]] ja itsensä sen keisariksi korostaakseen itsenäisyyttä [[Kiinan keisari]]sta.<ref name="ABC" />
Vuosien 1904–1905 [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodan]] aikana Japani miehitti Korean ja pakotti KojonginGojongin allekirjoittamaan sopimuksen, jolla Japani sai oikeuden sijoittaa joukkojaan pysyvästi Koreaan sekä nimittää edustajiaan Korean hallitukseen. Sodan jälkeen Koreasta tuli käytännössä Japanin protektoraatti. Kun japanilaisille paljastui, että KojongGojong oli lähettänyt edustajiaan [[Haagin sopimus|Haagin konferenssiin]] vetoamaan Korean itsenäisyyden puolesta, hänet pakotettiin vuonna 1907 luopumaan kruunusta poikansa [[Sunjong]]in hyväksi. Korea liitettiin virallisesti Japanin valtakuntaan vuonna 1910. KojongGojong kuoli vuonna 1919. Kun levisi huhu, että japanilaiset olivat myrkyttäneet hänet, puhkesi Koreassa japanilaisvastainen [[maaliskuun 1. päivän liike]].<ref name="brit" />
