Ero sivun ”Tuottavuus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
petrailua
petrailua
Rivi 68:
Esimerkissä on laskettu sekä absoluuttinen että suhteellinen lisäarvo. Absoluuttinen lisäarvo on tuotoksen ja panoksen arvojen erotus ja suhteellinen lisäarvo vastaavasti niiden suhde. Esimerkin lisäarvolaskelma on nimellishintainen, kunkin ajankohdan käyvin hinnoin laskettu. Nimellishintainen lisäarvo on kannattavuuden mitta tuotannossa.
 
==Tuotannon tuottavuusmalli==
==Tuottavuusmalli==
 
[[Kuva:Tuottavuusmalli.png|thumb|300px|Tuottavuusmalli[http://www.mido.fi/Index_tiedostot/Production%20Model%20Saari%202004%20e.htm Tuotantomalli Saari 2004] <ref name="saari06"/>]]
 
Tuotannon [[Tuottavuusmallituottavuusmalli]]n <ref>Saari 2000{{Lähde tarkemmin}}</ref><ref>Saari 2004{{Lähde tarkemmin}}</ref><ref>Saari 2006a{{Lähde tarkemmin}}</ref> avulla reaaliprosessin, tulonjakoprosessin ja tuotantoprosessin tulokset voidaan laskea. Lähtökohtana on laskelma, jossa kannattavuuden mittarina käytetään lisäarvoa. Vain lisäarvolaskelma kelpaa lähtökohdaksi, jos halutaan mitata ja ymmärtää kannattavuuden ja tuottavuuden välistä yhteyttä tai halutaan ymmärtää reaali- ja tuotantoprosessin yhteyttä. Harhaton kokonaistuottavuuden mittaus edellyttää kaikkien tuotantopanosten huomioon ottamista ja lisäarvolaskelma on kannattavuuden laskelmista ainoa, joka täyttää tämän ehdon.
 
Laskentaa voidaan ymmärtää parhaiten soveltamalla taloustieteen [[ceteris paribus]] -sääntöä, jonka mukaan esitellään kerrallaan vain yhden tekijän muutoksen vaikutuksia tutkittavaan ilmiöön. Laskenta voidaan tästä syystä esittää vaiheittain etenevänä prosessina. Ensiksi lasketaan tulonjakoprosessin vaikutukset ja sen jälkeen reaaliprosessin vaikutukset tuotantoprosessin kannattavuuteen.
 
Laskennan ensimmäisessä vaiheessa erotetaan kannattavuuden muutoksesta (285,12-266,00=19,12) reaaliprosessin ja tulonjakoprosessin vaikutukset. Tämä tapahtuu yksinkertaisesti luomalla yksi apusarake (4), johon laaditaan lisäarvolaskelma jakson yksi määrin ja jakson kaksi hinnoin. Näin syntyy kannattavuuslaskelma, jossa sarakkeet 3 ja 4 kuvaavat tulonjakoprosessin muutoksen aiheuttamaa tulosvaikutusta ja sarakkeet 4 ja 7 reaaliprosessin muutoksen aiheuttamaa tulosvaikutusta. Laskelmasta voidaan osoittaa eri prosessien kannattavuusvaikutukset. Reaaliprosessin vaikutus eli reaalitulon muutostulovaikutus koostuu tuottavuusmuutoksen ja volyymimuutoksen vaikutuksista seuraavasti:
 
{| class="wikitable"
|-
| Tuottavuusmuutoksen vaikutus || + 41,12
|-
| Volyymimuutoksen vaikutus || + 17,00
|-
| ReaalitulonReaaliprosessin muutostulomuutos || + 58,12
|}
 
Reaaliprosessissa aikaansaatu tulomuutos + 58,12 yksikköä on tuotantoprosessin määrämuutosten eli tuottavuus- ja volyymimuutosten yhteisvaikutus. Koska tuottavuus ja volyymi ovat tuotantofunktion muuttujia, voidaan muutosta kutsua myös tuotantofunktion muutoksen aikaansaamaksi.
Tulonmuodostus kahden jakson välillä voidaan nyt selittää seuraavasti:
 
Reaaliprosessissa aikaansaadut tulonlisäykset (muutokset) jaetaan saman tarkastelujakson aikana tulonjakoprosessissa sidosryhmille ja omistajille. Tässä tapauksessa tulonjakolaskelma saa seuraavan muodon. Huomataan, että tässä etumerkkejä on käytetty seuraavasti. Tulonlisäys reaaliprosessissa on ilmaistu plus merkillä ja sen käyttö tulonjakoprosessissa on ilmaistu miinus merkillä.
 
{| class="wikitable"
|-
| KannattavuusTulonjako 1.sidosryhmille jaksolla || 266- 39,00
|-
| Reaaliprosessin vaikutus|| +58,12
|-
| TulonjakoprosessinTulonjako vaikutusomistajille || - 3919,0012
|-
| KannattavuusTulonjako 2. jaksollayhteensä|| 285- 58,12
|}