Ero sivun ”Richard Wagner” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 26:
===Myöhäinen tuotanto===
[[Kuva:Richard and Cosima Wagner.jpg|thumb|Richard ja Cosima Wagner.]]
Wagner vapautettiin maanmiehenä
Wagner vapautettiin maanpakolaisuudesta 1861, ja hän lähti Wieniin valmistellakseen ''Tristan ja Isolde'' (1857–59) oopperan esitystä. Seuraavana vuonna hän alkoi jatkaa ''Nürnbergin mestarilaulajien'' (1861–67) sävellystyötä, mutta erimielisyydet kustantajan kanssa johtivat siihen, että Wagnerin piti matkustaa konserttikiertueelle aina [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in ja [[Moskova]]an saakka. ''Tristanin'' esittämiseen liittyneet vastoinkäymiset johtivat jälleen taloudellisiin vaikeuksiin, ja velkojien ahdistamana Wagner joutui toukokuussa 1864 pakenemaan [[München]]iin, jonne hänen suuri ihailijansa, Baijerin kuningas [[Ludvig II (Baijeri)|Ludvig II]] oli hänet kutsunut. Kuningas kehotti häntä jatkamaan ''Nibelungin sormuksen'' säveltämistä. ''Tristan'' esitettiin vihdoin ensi kerran vuonna 10. kesäkuuta 1865 Münchenin kansallisteatterissa [[Hans von Bülow]]in johdolla. Wagner valmisteli ''Siegfriedi'' oopperan toisen näytöksen partituuria ja ''[[Parsifal (ooppera)|Parsifal]]'' oopperaa.<ref name="typically">{{Kirjaviite | Nimeke = Typically Munich! | Vuosi = 2010 | Julkaisija = Münchenin kaupunginmuseo | Viitattu = 2.2.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Wagner vapautettiin maanpakolaisuudesta 1861, ja hän lähti Wieniin valmistellakseen ''Tristan ja Isolde'' (1857–59) oopperan esitystä. Seuraavana vuonna hän alkoi jatkaa ''Nürnbergin mestarilaulajien'' (1861–67) sävellystyötä, mutta erimielisyydet kustantajan kanssa johtivat siihen, että Wagnerin piti matkustaa konserttikiertueelle aina [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in ja [[Moskova]]an saakka. ''Tristanin'' esittämiseen liittyneet vastoinkäymiset johtivat jälleen taloudellisiin vaikeuksiin, ja velkojien ahdistamana Wagner joutui toukokuussa 1864 pakenemaan [[München]]iin, jonne hänen suuri ihailijansa, Baijerin kuningas [[Ludvig II (Baijeri)|Ludvig II]] oli hänet kutsunut. Kuningas kehotti häntä jatkamaan ''Nibelungin sormuksen'' säveltämistä. ''Tristan'' esitettiin vihdoin ensi kerran vuonna 10. kesäkuuta 1865 Münchenin kansallisteatterissa [[Hans von Bülow]]in johdolla. Wagner valmisteli ''Siegfriedi'' oopperan toisen näytöksen partituuria ja ''[[Parsifal (ooppera)|Parsifal]]'' oopperaa.<ref name="typically">{{Kirjaviite | Nimeke = Typically Munich! | Vuosi = 2010 | Julkaisija = Münchenin kaupunginmuseo | Viitattu = 2.2.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Säveltäjä joutui muuttamaan Tribscheniin [[Luzern]]in lähelle vuonna 1866 ajauduttuaan hovin epäsuosioon yritettyään käyttää nuorta kuningasta hyväkseen saavuttaakseen taiteelliset ja poliittiset tavoitteensa sekä saatuaan tämän takia Münchenissa pilkkanimen "Lolus" viittauksena [[Ludvig I (Baijeri)|Ludvig I]]:n rakastajattareen Lola Monteziin<ref name="typically" />. Wagnerin Tribschenissä viimeistelemä ooppera ''Nürnbergin mestarilaulajat'' (1861–67) sai kantaesityksensä – jälleen von Bülowin johdolla – Münchenissä vuonna 1868. Seuraavana vuonna Wagner jatkoi ''Siegfriedin'' ja ''Jumalten tuhon'' säveltämistä. Tältä kaudelta ovat peräisin useat kirjoitukset kuten ''Staat und Religion'' (1864), ''Was ist deutsch'' (1865), ''Über das Dirigieren'' (1869) ja ''Beethoven'' (1870). Vuonna 1870 Wagner avioitui [[Cosima Wagner|Cosima von Bülowin]] (1837–1930) kanssa, joka oli [[Franz Liszt]]in tytär ja [[Hans von Bülow]]in entinen vaimo. Cosima toimi omalta osaltaan puolisonsa elämäntyön hyväksi myös säveltäjän kuoleman jälkeen. Wagner sävelsi ''Siegfried-idyllin'' Cosiman syntymäpäivän kunniaksi vuonna 1870.