Ero sivun ”Itsevaltius” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 16 Wikidatan sivulle d:q12223999 siirrettyä kielilinkkiä |
Kuka saa epäoikeuttaa rinnastuksen? |
||
Rivi 6:
Euroopassa etenkin 1500-, 1600- ja 1700-luvuilla esiintynyttä itsevaltaista monarkiutta on kutsuttu '''absolutismiksi'''. Tuon ajan itsevaltiaan perikuvan, [[Ranska]]n Aurinkokuningas ([[Ranskan Ludvig XIV|Ludvig XIV]]) on kerrottu usein määrittäneen asemansa sanomalla ”''valtio olen minä''” ({{k-fr|l’État c’est moi}}). On kuitenkin epävarmaa, sanoiko hän noin todellisuudessa koskaan.<ref>Burnam, Tom: Väärien käsitysten sanakirja</ref> 1700-luvulla syntyi valistuksen myötä myös ”valistunut itsevaltius”. Itsevaltiudesta luovuttiin vähitellen etenkin [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] jälkeen, ja hallitsijan valtaa alkoivat rajoittaa [[perustuslaki|perustuslait]].
Esimerkiksi 1500-, 1600- ja 1700-luvun itsevaltiutta on verrattu nykyajan diktatuureihin. Tällainen rinnastus on kuitenkin epäoikeutettu{{Kenen mukaan}}. Sillä vaikka itsevaltiaat periaatteessa olivatkin [[diktaattori|diktaattoreja]], olivat heidän vaikutusmahdollisuutensa nykymittapuun mukaan suhteellisen vähäiset. Kesti aikoja saada jokin hallitsijan käsky toimitettua esimerkiksi [[Pariisi]]sta [[Marseille]]en tai [[Tukholma]]sta [[Olavinlinna]]an, eikä lakien noudattamista pystytty valvomaan yhtä hyvin kuin nykyään. Itsevaltiaat eivät voineet hallinnoida alamaisiaan läheskään yhtä tehokkaasti kuin nykyiset valtioiden ylimmät vallankäyttäjät – muutkin kuin diktaattorit – pystyvät hallinnoimaan kansalaisia.<ref>Spectrum tietokeskus.</ref>
== Lähteet ==
| |||