Ero sivun ”Cixi” versioiden välillä

445 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
vielä vähän täydennystä ja järjestelyä
(lis.)
(vielä vähän täydennystä ja järjestelyä)
'''Kiinan leskikeisarinna Cixi''' (慈禧太后, [[Wade-Giles]]: '''Tzu-hsi'''; [[29. marraskuuta]] [[1835]] [[Peking]] – [[15. marraskuuta]] [[1908]] [[Peking]]) oli yksi vaikutusvaltaisimmista naisista [[Kiinan historia]]ssa [[Qing-dynastia]]n aikana. Hän oli vuosina 1850–1861 hallinneen keisari [[Xianfeng]]in jalkavaimo, vuosina 1861–1875 hallinneen keisari [[Tongzhi]]n äiti ja vuosina 1875–1908 hallinneen keisari [[Guangxu]]n adoptioäiti. Pian miehensä kuoleman jälkeen hän sai todellisen vallan käsiinsä ja hallitsi Kiinaa vanhoillisen hovin klikin tukemana.<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/612105/Cixi Cixi] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 16.3.2014.</ref>
 
== Nuoruus ==
Hän kasvoi tavallisessa [[Mantšut|mantšuperheessä]],<ref name="LIFE">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.sacu.org/cixi.html | Nimeke=The Life of Empress Cixi| Julkaisija= China Now magazine}}</ref> mistä Qing-dynastian seitsemäs keisari Xianfeng poimi hänet jalkavaimokseen. Hän nousi nopeasti jalkavaimoista tärkeimmäksi, ja synnytti keisarille pojan, kun varsinainen keisarinna [[Ci’an]] sai vain tyttäriä. Koska Cixi synnytti kruununperijän, hän sai keisarin kuoleman jälkeen arvonimekseen leskikeisarinna Cixi, vaikka ei ollut koskaan ollut varsinainen keisarinna.
 
== Cixi sijaishallitsijana ==
 
Keisarin kuoleman jälkeen [[Kielletty kaupunki]] jakaantui kahden perijättären kesken siten, että entinen keisarinna Ci'an hallitsi kaupungin itäosaaa (ja häntä kutsuttiinkin itäiseksi leskikeisarinnaksi) kun taas Cixi piti hallussaan palatsialueen länsiosaa, ja häntä kutsuttiin läntiseksi leskikeisarinnaksi. Keisari tiesi kuolemansa lähestyvän, ja koska kruununprinssi oli alaikäinen, hän oli ryhtynyt järjestelyihin sijaishallitsijan järjestämiseksi. Tulevat leskikeisarinnat, ennen kaikkea Cixi, kaappasivat kuitenkin itselleen vallan yhdessä prinssi [[Gong (prinssi)|Gongin]] kanssa, joka oli edesmenneen keisarin velipuoli. Aluksi nimellisenä keisarina toimi Cixin alaikäinen poika Tongzhi, joka jäi historiaan [[Tongzhi-restauraatio]]n ansiosta. Cixin aikana Kiina joutui kohtaamaan sisäisiä ja ulkoisia muutospaineita. Japanista kantautui tietoja [[Meiji-restauraatio]]sta. Kiinassa puhkesi [[Taiping-kapina]] (1856–1860), joka kuitenkin kukistettiin. Cixin hallitusajan suurin rakennuskohde oli Pekingin lähellä sijainnut [[Kesäpalatsi (Peking)|Kesäpalatsi]], jonka uudelleenrakennus alkoi vuonna 1880, silloin palatsin alue käsitti noin 290 hehtaaria. Englantilais-ranskalaiset joukot olivat polttaneet vanhan palatsin vuonna 1860.
 
Cixin, Ci'anin ja Gongin sijaishallinto päättyi virallisesti vuonna 1873, jolloin Tongzhista tuli täysi-ikäinen, mutta Cixi säilytti edelleen merkittävän vaikutusvallan. Tongzhin kuoltua vuonna 1875 Cixi järjesti uudeksi hallitsijaksi kolmivuotiaan sisarenpoikasa Guangxun, jonka hän myös adoptoi. Joskin prinssi Gong toimi nimellisenä sijaishallitsijana, Cixi ja Ci'an jakoivat todellisuudessa vallan vuoteen 1881, jolloin Ci'an kuoli. Kolme vuotta myöhemmin Cixi erotti myös Gongin, ja sai sen jälkeen vallan yksin käsiinsä. Keisari Guanxun tultua täysi-ikäiseksi vuonan 1889 Cixi vetäytyi nimellisesti viettämään yksityiselämää palatsiinsaKesäpalatsiinsa, mutta vaikutti edelleen päätöksentekoon järjestämällä erään sukulaisensa keisarin puolisoksi. Kun keisari Guangxu vuonna 1898 käynnisti [[Sadan päivän uudistus|sadan päivän uudistuksena]] tunnetun yrityksen modernisoida radikaalisti Kiinan hallintoa ja yhteiskuntaa, Cixi toteutti konservatiivisten virkamiesten ja sotilaiden tukemana vallankaappauksen, joka palautti hänet sijaishallitsijan asemaan ja maan todelliseen johtoon. Guanxu jäi yhä nimelliseksi hallitsijaksi, mutta kaikki uudistuslait kumottiin.<ref name="brit" /><ref name="ABC">Risto Kari: ''Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot 3'', s. 102102–105. Tammi. Helsinki 2001.</ref>
 
[[Boksarikapina]]n ollessa huipussaan kesällä 1900 ja kapinallisten piirittäessä länsimaiden lähetystökorttelia Pekingissä Cixi päätti asettua kapinallisten tueksi ja painosti Kiinan hallitusta julistamaan sodan länsivalloille. Kahdeksan ulkovallan inetrventio päättyi kuitenkin nopeasti Pekingin valtaukseen ja Cixi joutui pakenemaan pääkaupungista. Nöyryyttävä rauhansopimus allekirjoitettiin syyskuussa 1901.<ref>Kari 2001,name="ABC" s. 105.</ref> Cixi palasi Pekingiin seuraavana vuonna.<ref name="brit" /> Qing-dynastian valta oli jo pahasti heikentynyt, ja vuodesta 1905 alkaen Cixin kuollessahallitus alkoi pakon edessä toteuttaa vuonan 1898 torjuttuja uudistuksia, muun muassa lakkauttamalla [[Keisarillinen virkatutkinto|keisarillisen virkatutkintojärjestelmän]]. Cixi kuoli vuonna 1908. valtaKeisari siirtyiGuangxun viimeiseksikuolemasta jääneelleilmoitettiin keisarivain päivää ennen hänen kuolemaansa.<ref name="brit" /><ref name="ABC" /> Tämä johti epäilyihin, että Cixi olisi myrkyttänyt keisarin. Vuonna 2008 tehty tutkimus tuki oletusta, että Guanxu myrkytettiin [[Pu YiArsenikki|arsenikillä]]lle, jokamutta oliCixin syyllisyydestä ei ole kyetty löytämään mitään todisteita.<ref name="brit" /> Uudeksi keisariksi tuli Guangxun veljenpoika [[Pu Yi]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.radio86.fi/kaikkea-kiinasta/valtio-historia/dynastiat/8733/leskikeisarinna-cixi-osa-142?comment=1 | Julkaisija=Radio86.fi | Nimeke= Leskikeisarinna Cixi | Tekijä = Leino, J. }}</ref>
 
Cixin hallitusajan suurin rakennuskohde oli [[Kesäpalatsi (Peking)|Kesäpalatsi]], jonka uudelleenrakennus alkoi vuonna 1880, silloin palatsin alue käsitti noin 290 hehtaaria. Palatsi oli poltettu englantilais-ranskalaisten joukkojen johdolla vuonna 1860. Palatsi on vajaat kymmenen kilometriä Kielletystä kaupungista, ja Cixi vetäytyi asumaan sinne kun Guangxu tuli täysi-ikäiseksi. Liittolaistensa avulla Cixi pysyi kuitenkin koko ajan kiinni vallassa.
 
Keisarinna tunnetaan hyvin yltäkylläisyydestään. Hänen jäämistössään oli esimerkiksi 3000 laatikkoa "arkikoruja".<ref>[http://shop.nationalgeographic.com/product/1159/4079/107.html National Geographic Shop]</ref> Yhdellä aterialla hanellä saattoi olla 150 ruokalajia.<ref name="LIFE"/>
 
== Jälkimaine ==
Keisarinna Cixi tunnetaan hyvin yltäkylläisyydestään. Hänen jäämistössään oli esimerkiksi 3000 laatikkoa "arkikoruja".<ref>[http://shop.nationalgeographic.com/product/1159/4079/107.html National Geographic Shop]</ref> Yhdellä aterialla hanellä saattoi olla 150 ruokalajia.<ref name="LIFE"/>
 
Cixin merkitystä on arvioitu eri tavoin. Jo hänen omana aikanaan länsimaiset hallitukset pitivät häntä [[Venäjä]]n [[Katariina Suuri|Katariina Suuren]], [[Englanti|Englannin]] [[Elisabet I]]:n sekä [[Muinainen Egypti|Egyptin]] [[Hatšepsut]]in ja [[Kleopatra VII|Kleopatran]] ohella historian merkittävimpiin kuuluvana nais­hallitsijana.
<ref name=JungChang489>{{kirjaviite | Tekijä = Jung Chang | Nimeke = Kiinan viimeinen keisarinna | Sivu = 489 | Suomentaja = Jaana Iso-Markku | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2013 | Tunniste = ISBN 978-951-1-23807-2}}</ref> Myöhemmin häntä on kuitenkin usein arvosteltu ankarasti: häntä on pidetty julmana [[tyranni]]na, hallitsijaksi täysin epä­pätevänä tai jopa molempina. Erityisesti häntä on syytetty siitä, että hänen vallan­kaappauksensa vuonna 1898 keskeytti keisari [[Guangxu]]n aloittamat [[sadan päivän uudistukset]].<ref name=Ensyklopedia>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten-Kreikka) | Sivu = 2969 | Luku = Kiina | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-1-04658-6}}</ref>
 
Uudempien historioitsijoiden, esimerkiksi [[Jung Chang]]in mukaan Cixiin kohdistunut arvostelu on kuitenkin ollut ­epä­oikeuden­mukaista. Hänen aikanaan Kiina oli suurissa vaikeuksissa, mutta kaikesta huolimatta, Jung Changin mukaan pitkälti juuri Cixin ansioista, maassa pystyttiin toteuttamaan monia tärkeitä uudistuksia turvautumatta väkivaltaan. Maahan rakennettiin ensimmäiset rautatiet, saatiin käyttöön sähkö, lennätin ja puhelin. Kiinassa korvattiin myös vuosi­tuhansia vastaava ­koulutus­järjestelmä länsi­maisten esikuvien mukaisilla kouluilla ja yliopistoilla, ja otettiin käyttöön nyky­aikaiset tavat harjoittaa kansain­välistä kauppaa ja diplomatiaa. Kiinassa toteutettiin myös lehdistön vapaus, joka hänen valta­kautensa lopulla oli laajempi kuin se on maassa ollut koskaan aikaisemmin tai myöhemminkään. Cixi päätti myös tehdä lopun vanhasta tavasta [[jalkojen sitominen|sitoa tyttöjen jalat]], joskin tämän tuskallisen tavan lopettaminen kesti aikansa. Cixin valtakauden lopulla
lopulla oli laajempi kuin se on maassa ollut koskaan aikaisemmin tai myöhemminkään. Cixi päätti myös tehdä lopun vanhasta tavasta [[jalkojen sitominen|sitoa tyttöjen jalat]], joskin tämän tuskallisen tavan lopettaminen kesti aikansa. Cixin valtakauden lopulla
suunniteltiin myös [[perustuslaillinen monarkia|perustus­lailliseen monarkiaan]] siirtymistä ja [[yleinen äänioikeus|yleisen ään­oikeuden]] käyttöön­ottoa, joskaan suunnitelmia ei ehditty toteuttaa ennen vuoden 1911 [[Xinhai-vallankumous]]ta, jossa Kiinasta tuli [[Kiinan tasavalta|tasavalta]].<ref>Jung Chang, s. 487 </ref>