Ero sivun ”Laatokanlinna” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 6:
[[Varjagit]] nimittivät kaupunkia ''Aldeigjuborgiksi'' eli Aldeigjun linnaksi. Aldeigju on erään teorian mukaan skandinaavinen väännös itämerensuomalaisesta nimestä. Tämän oletetaan tarkoittaneen Laatokanlinnan kohdalla Olhavanjokeen laskevaa sivujokea, jonka venäläinen nimi on Ladozhka. Novgorodin ruhtinaskunnan aikana se oli ainoa satama koko valtakunnassa, johon merikelpoiset alukset pääsivät. Siitä ylöspäin oli koskia, joista vain jokiveneillä pääsi ylävirtaan kohti Ilmajärveä.
Laatokanlinnan sijainti oli erittäin strateginen, koska siitä pystyi valvomaan[[viikinkien idäntie|jokireittiä]], jota pitkin kauppa-alukset ja soturijoukkiot matkasivat [[Itämeri|Itämereltä]] [[Konstantinopoli]]in tai [[Volga]]lle. Lähellä sijaitsi myös toinen linnoitus [[Lyubsha]], joka aiemmin hallitsi jokireittiä.
Viikinkiaikainen
Laatokanlinnan oli 950-luvulle asti yksi tärkeimmistä Itä-Euroopan kauppapaikoista. Vuonna 997 norjalainen viikinki [[Eerik Haakoninpoika]] hyökkäsi Laatokanlinnaan ja tuhosi sen. Viikinkisaagoissa (Eymundar þáttr hrings) kerrotaan, että Ruotsin kuninkaan [[Olavi Sylikuningas|Olavi Sylikuninkaan]] tytär Ingegerd meni naimisiin Novgorodin ja Kiovan suuriruhtinaan, [[Jaroslav I Viisas|Jaroslav I Viisaan]] kanssa vuonna [[1019]]. Ingegerd sai Jaroslavilta häälahjaksi Laatokanlinnan ja siihen liittyvät maat. Siitä lähtien aluetta on kutsuttu nimellä [[Inkeri]] (eli Ingegerdin maat). Maita kutsuttiin hallitsemaan [[Länsi-Götanmaa|Länsi-Götanmaan]] jaarli Ragnvald Ulfsson (Ingegerdin sukulainen äidin puolelta). Ragnvaldin jälkeen jaarliksi tuli hänen poikansa Uleb Ragnvaldsson.
| |||