Ero sivun ”Laatokanlinna” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Fix URL prefix |
p fix |
||
Rivi 1:
[[Kuva:LadogaKrepost.jpg|thumb|Staraja Ladogan linnoituksen varhaisin muoto oli puinen paaluvarustus. 1100-luvulla linnoituksen ympärille rakennettiin kiviset muurit kulmatorneineen ja kuusi kirkkoa, joita on jäljellä kaksi. <ref>[http://www.ennenjanyt.net/2005_3/vuorinen.html Ennen ja nyt, Marja Vuorinen, Oleg Viisas, bussikuski Makkonen ja Sormuksen Ritarit - matkalla jossakin Luoteis-Venäjällä]</ref>
[[File:StGeorgeChurch060709.jpg|thumb|250px|Pyhän Georgios Voittajan kirkko]]
'''Vanha Laatokka''' eli '''Staraja Ladoga''' eli Aldeigjuborg ({{k-ru|Старая Ладога}}, suomeksi myös ''Laatokankaupunki'' tai ''Laatokanlinna''<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Staraja Ladoga / Старая Ладога / Staraya Ladoga | Ajankohta= | Osoite=http://www.eki.ee/cgi-bin/mkn.cgi?form=mm&lang=en&kohanimi=96079830&f2v=Y&f3v=Y&nimeliik=&maakond=&vald=&kihelkond=&asum=&f10v=Y&f14v=Y&of=tb | Julkaisija= KNAB| Luettu= | Kieli=
== Historia ==
[[Varjaagit]] nimittivät kaupunkia ''Aldeigjuborgiksi'' eli Aldeigjun linnaksi. Aldeigju on erään teorian mukaan skandinaavinen väännös itämerensuomalaisesta nimestä *''Alodejoki'', "alajoki".{{lähde}} Tämän oletetaan tarkoittaneen Laatokanlinnan kohdalla Olhavanjokeen laskevaa sivujokea, jonka venäläinen nimi on Ladozhka. Novgorodin ruhtinaskunnan aikana se oli ainoa satama koko valtakunnassa, johon merikelpoiset alukset pääsivät. Siitä ylöspäin oli koskia, joista vain jokiveneillä pääsi ylävirtaan kohti Ilmajärveä.
Laatokanlinnan sijainti oli erittäin strateginen, koska siitä pystyi valvomaan[[viikinkien idäntie|jokireittiä]], jota pitkin kauppa-alukset ja soturijoukkiot matkasivat [[Itämeri|Itämereltä]] [[Konstantinopoli]]in tai [[Volga]]lle.
Viikinkiaikainen kaupunki perustettiin jo 700-luvun puolivälissä. Sen synty on ajoitettu vuoteen [[753]] [[dendrokronologia]]n avulla. Kaupungissa asui alkuvaiheessa ainakin skandinaaveja ja itämerensuomalaisia. 760-luvulla Ilmajärven sloveenit hyökkäsivät sinne ja valloittivat linnoituksen. 830-luvulla varjagit valloittivat linnoituksen uudelleen. Jatkuvien heimokahakoiden seurauksena [[Nestorin kronikka|Nestorin kronikan]] mukaan vuonna [[862]] [[Rusit|rusit]] eli varjagit kutsuttiin saattamaan maahan järjestys ja hallitsemaan heitä. Varjagiruhtinas [[Rurik]] otti ensin Laatokanlinnan hallituskaupungikseen.
Laatokanlinnan oli 950-luvulle asti yksi tärkeimmistä Itä-Euroopan kauppapaikoista. Vuonna 997 norjalainen viikinki [[Eerik Haakoninpoika]] hyökkäsi Laatokanlinnaan ja tuhosi sen. Viikinkisaagoissa (Eymundar þáttr hrings) kerrotaan, että Ruotsin kuninkaan [[Olavi Sylikuningas|Olavi Sylikuninkaan]] tytär Ingegerd meni naimisiin Novgorodin ja Kiovan suuriruhtinaan, [[Jaroslav I Viisas|Jaroslav I Viisaan]] kanssa vuonna [[1019]]. Ingegerd sai Jaroslavilta häälahjaksi Laatokanlinnan ja siihen liittyvät maat. Siitä lähtien aluetta on kutsuttu nimellä [[Inkeri]] (eli Ingegerdin maat). Maita kutsuttiin hallitsemaan [[Länsi-Götanmaa|Länsi-Götanmaan]] Jaarli Ragnvald Ulfsson (Ingegerdin sukulainen äidin puolelta). Ragnvaldin jälkeen jaarliksi tuli hänen poikansa Uleb Ragnvaldsson.
Vähitellen Ladogasta tuli [[Novgorod]]in ''prigorod'' eli aluskaupunki. Vuonna [[1116]] Ruhtinaan käskynhaltija (posadnik) Pavel rakennutti kivisen linnoituksen. Linnoitus on monissa Ruotsin ja Novgorodin välisissä sodissa tuhottu ja aina uudelleen samaan paikkaan rakennettu.
[[File:Coat of Arms of Staraya Ladoga (Leningrad oblast).gif|260px|thumb|right|Vanhan Laatokan vaakuna on Alassyöksyvä haukka(Rurikin vaakuna)]]
Rivi 28 ⟶ 24:
== Arkeologiset löydöt ==
Ensimmäisen linnoituksen dendroknologisten tutkimusten mukaan rakentamisessa käytetyt puut ovat vuodelta 753. Vanhimmat esinelöydöt ovat 600-luvulta oleva merevingien kampa (2013 löydetty), <ref>[http://www.vesti.ru/videos?vid=530265&cid=1 Linnoituksen arkeologisia kaivauksia 2013, venäjäksi]</ref>, arabialaisia rahoja, dirhameja vuodelta 786.
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
Rivi 38 ⟶ 33:
*[http://www.nortfort.ru/ladoga/index_e.html Linnoituksen yksityiskohtia]
*[http://www.vesti.ru/videos?vid=530265&cid=1 Linnoituksen arkeologisia kaivauksia 2013, venäjäksi]
{{Coor title dm|59|59|N|32|18|E|type:city}}
| |||