Ero sivun ”Ristikirkko” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti: poisti Wikidatan sivulle d:q1788330 siirrettyä kielilinkkiä
Järjestelyä.; lähdeviite päivitys
Rivi 3:
[[Tiedosto:Ylöjärven kirkko.jpg|thumb|175px|Sisäviisteinen [[Ylöjärven kirkko]] toukokuussa 2008.]]
[[Tiedosto:Ylihärmän kirkko.jpg|thumb|175px|24-kulmainen [[Ylihärmän kirkko]] heinäkuussa 2008.]]
'''Ristikirkko''' on nimensä mukaisesti [[risti]]n muotoon rakennettu [[kirkko (rakennus)|kirkko]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/tiedostot/sanasto.pdf | Nimeke = Taidehistorian sanasto | Tekijä =Valkeapää, Leena | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto, taidehistorian laitos | Viitattu = 10.3.2014 }}</ref>
 
== Ristikirkot Suomessa ==
Suomessa vanhimmat ristikirkot ovat säilyneet [[1600-luku|1600-luvun]] lopulta, mutta niiden kulta-aika elettiin vasta [[1700-luku|1700-luvun]] loppupuolella. Etuna ristikirkossa oli muun muassa, että [[saarnatuoli|saarnastuoli]] voitiin sijoittaa [[pitkäkirkko]]on verrattuna lähemmäksi kuulijoita. Tasavartisessa ristikirkossa kaikki ristisakarat ovat yhtä pitkät. Ristikirkkoja on tehty myös erivartisina.
 
=== Muunnoksia ===
Perus-ristikirkon pohjakaavaa on muunneltu tekemällä osa nurkista viistettynä. Syynä oli tarve rakentaa isompia kirkkoja, mutta tarpeeksi pitkiä, kelvollisia hirsiä ei saanut. Ongelma ratkaisiin tekemällä kirkon ristisakaroiden ulkonurkkiin viisteet, jolloin kirkosta saatiin normaalipituisilla hirsillä pinta-alaltaan laajempi. Toinen laajennustapa oli tehdä viisteet ristikirkon sisänurkkiin. Suomessa on myös muutama 24-kulmainen ristikirkko, joissa sekä ulko- että sisänurkat ovat viistetyt.

Neljäs tapa laajentaa ristikirkkoa oli rakentaa suorakulmaiset laajennusulokkeet sisänurkkiin. Pohjanmaallla kehitetyn menetelmän tulos muistutti itäsuomalaista [[Kahtamoinen|kahtamoiskirkkoa]], mutta kattorakenne oli erilainen. Esimerkiksi Lohtajan kirkko on rakennettu tällä tavalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lohtajanseurakunta.fi/tilat/kirkko | Nimeke = Lohtajan (Sophia Magdalenan) kirkko | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lohtajanseurakunta.fi | Viitattu = 6.1.2012 | Kieli = }}</ref> Kolmas laajennustapa oli tehdä viisteet ristikirkon sisänurkkiin. Suomessa on myös muutama 24-kulmainen ristikirkko, joissa sekä ulko- että sisänurkat ovat viistetyt.
 
==Katso myös==
Rivi 19 ⟶ 21:
 
== Lähteet ==
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintommekulttuuriymparisto/artikkelit/fi_FI/Puiset_ristikirkot/ | Nimeke = Puiset ristikirkot heijastavat eri tyylejä| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rakennusperinto.fi|Ympäristöministeriö Viitattuja = 15.5.2008 | Kieli =Museovirasto }}
* [http://www.kiiminginseurakunta.fi/tilat/kiinteistojen-esittely/kirkko/kirkonrankentaja-matti-honka.html Kirkonrakentaja Matti Hongan esiittely Kiimingin seurakunnan sivuilla, Risto Känsälän esitelmä]