Ero sivun ”Plantaasi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p Muutaman hyvän puolen plantaaseista
Rivi 5:
'''Plantaasi''' on [[trooppinen vyöhyke|trooppisen]] tai [[subtrooppinen vyöhyke|subtrooppisen vyöhykkeen]] suurtila, joka on keskittynyt yhden tai muutaman [[rahakasvi|rahakasvin]] viljelyyn [[Kansainvälinen kauppa|vientiä]] varten. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi [[sokeriruoko]], [[arabiankahvi|kahvi]]- ja [[teepensas]], [[kumipuu]], [[kaakaopuu]], [[puuvilla]], [[mauste]]et, [[banaanit]] ja [[virginiantupakka|tupakka]]. Plantaasien valtavat sadot saadaan aikaan viljelemällä pitkällejalostettuja [[lajike|lajikkeita]] ja käyttämällä runsaasti [[lannoite|lannoitteita]] ja [[torjunta-aine|torjunta-aineita]]. Tyypillisen plantaasin koko on 200-500 [[hehtaari|ha]], suurimpien ollessa 1000 ha kokoisia.
 
Plantaasit menestyvät palkkatyövoiman ja ammattitaitoisen työnjohdon avulla. Plantaaseja on erityisesti [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisessa Amerikassa]] ja [[Afrikka|Afrikassa]], ja niiltä on yleensä hyvät kulkuyhteydet rannikon satamiin. Historiassa plantaasitaloudet on perinteisesti liitetty [[orjuus|orjakauppaan]]. Sen lisäksi nePlantaasit ovat hyödyttäneet rikkaita [[länsimaat|länsimaita]], joihin vienti kohdistuu, sillä nämä maat yleensä jalostavat kasveja edelleen ja saavat suuremman tuoton.
 
Plantaasiviljely on esimerkki ekstensiivisestä viljelystä vastakohtana pientilavaltaiselle intensiiviselle viljelylle. Plantaasiviljelyn etuna on skaalan ekonomia sekä mahdollisuus keskittyä yhteen ydinosaamisalueeseen. Plantaasiviljelyn haittapuolena ovat sosiaaliset ongelmat sekä luonnolle aiheutuvat ongelmat, kuten eroosio, maan suolaantuminen ja vedenkulutus. Toisaalta puuviljelmät myös estävät eroosiota, tulvia ja vähentävät valumavesiä verrattuna ruohomaahan tai viljelysmaihin.<ref>3[[http://www.fao.org/forestry/fra/fra2010/en/]]</ref>
 
==Puuplantaasit==