Ero sivun ”Osuuskassa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
rakenteesta (talojen, torppien ja mäkitupien määrät), maataloustuotteiden
markkinoinnista, osuustoiminnasta, yrityksistä ja väestön koulutustasosta. Mukaan hyväksyttyjen kylien joukossa oli vankkoja talonpoikaiskyliä, mutta myös [[torppari]]- ja mäkitupalaiskyliä. Poikkeuksellinen oli Jyväskylän pitäjän Nisulan-Syrjälän alueelle perustettu Keski-Suomen ensimmäinen osuuskassa [[Nisulan osuuskassa]]. Kysymyksessä oli muutaman suuren maatilan, käsityöläisten ja työläisten muodostama yhteisö
[[Jyväskylä]]n kaupungin tuntumassa.<ref name=lk>{{Kirjaviite | Nimeke = Ensimmäisten osuuskassojen perustamisen taustasta ja merkityksestä Keski-Suomessa 1903–1914 | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto| Vuosi = 2010| Tekijä = Lasse Kangas | Sivut = 361-370| Selite = Monelta kantilta. Ilkka Nummelalle omistettu juhlakirja. Toim. Jari Ojala ym.| Julkaisupaikka = Jyväskylä | Isbn = 978-951-39-3942-7| www = https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/25734 | www-teksti = Juhlakirjan nettiversio| Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 7.11.2013}}</ref> Koska osuuskassojen tarkoitus oli nimenomaan maatalouden luototus, esimerkiksieräässä toisessa kaupungissa toimivatoiminut käsityöläisten osuuskassa ei sopinut aatteeseen.<ref name=blomstedt/>
 
==Ensimmäiset osuuskassat==