Ero sivun ”Osuuskassa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
osuuskassojen idea ja merkitys |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Osuuskassa''' oli [[Osuustoiminta|osuustoiminnallinen]] pankki. Ensimmäiset osuuskassat perustettiin Suomessa maaseutukyliin 1900-luvun alussa.
Järjestelmän ytimenä oli vuonna 1902 perustettu ''Osuuskassojen Keskuslainarahasto'', jolta paikalliset osuuskassat saivat halpakorkoista lainaa jaettavaksi maaseudun taloudellisen toiminnan edistämiseen. Keskuslainarahasto sai puolestaan tarvittavat varat lainaksi valtiolta. Osuuskassojen ensimmäisessä perustamisvaiheessa vuosina 1903–1914 aloitti eri puolilla Suomea toimintansa runsaat 500 osuuskassaa. Innokkaimmin uusia rahalaitoksia perustettiin Itä-Suomessa, jossa maaseudun [[säästöpankki]]en merkitys oli vähäisempi kuin Länsi-Suomessa.<ref name=lk /> ▼
==Osuuskassa maaseudun tukijana==
Osuustoimintaa pidettiin keinona vauhdittaa maaseudun taloudellista kehitystä. Lokakuussa 1899 perustettiin [[Pellervo-seura]] edistämään ”vapaata osuustoimintaa maatalouden eri aloilla”. Seuran perustajat kuuluivat yhteiskunnan johtaviin piireihin. Seuran johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin maaseudun sosiaalisiin ongelmiin perehtynyt tohtori [[Hannes Gebhard]]. Hän pyrki tarkkaan selvittämään, minkälaiset kylät sopisivat osuuskassatoimintaan. Näissä ”luottokuntoisuustutkimuksissa” kerättiin tiedot maatalouden
rakenteesta (talojen, torppien ja mäkitupien määrät), maataloustuotteiden
Rivi 13 ⟶ 12:
Osuuskassan lainan ehtona oli, että hakija tekisi tarkan suunnitelman lainan käytöstä, esimerkiksi uudesta navetasta ja laskelmat tuotannon tulevasta kasvusta, jonka avulla lainan korot ja lyhennykset hoidettaisiin. Tämä totutti hakijat taloudelliseen ajatteluun. Muutoin osuuskassojen merkitys kylien kehitykselle oli alkuvuosina melko pieni.<ref name=lk />
==Ensimmäiset osuuskassat==
Vuonna 1970 voimaan astuneen pankkilainsäädännön mukaisesti osuuskassat muuttuivat [[Osuuspankki (yhtiömuoto)|osuuspankeiksi]]. Poikkeuksena tästä olivat [[Osuuskauppa|osuuskauppojen]] ja [[osuusliike|osuusliikkeiden]] yhteydessä toimineet kassat, joista osa on edelleen toiminnassa.▼
▲Järjestelmän ytimenä oli vuonna 1902 perustettu ''Osuuskassojen Keskuslainarahasto'', jolta paikalliset osuuskassat saivat halpakorkoista lainaa jaettavaksi maaseudun taloudellisen toiminnan edistämiseen. Keskuslainarahasto sai puolestaan tarvittavat varat lainaksi valtiolta. Osuuskassojen ensimmäisessä perustamisvaiheessa vuosina 1903–1914 aloitti eri puolilla Suomea toimintansa runsaat 500 osuuskassaa. Innokkaimmin uusia rahalaitoksia perustettiin Itä-Suomessa, jossa maaseudun [[säästöpankki]]en merkitys oli vähäisempi kuin Länsi-Suomessa.<ref name=lk />
Ensimmäiset osuuskassat aloittivat toimintansa 1903. Toiminnan aloittaminen oli monivaiheinen prosessi, johon kuului mm. perustamiskokous, sääntöjen vahvistaminen ja kaupparekisteriin merkintä. Mikä osuuskassoista lasketaan ensimmäiseksi riippuu siitä, miten aloittamispäivä määritetään. Ensimmäisenä piti perustamiskokouksen 6.7.1902 ''Andelskassan i Malax'', joka kuitenkin ehti kaupparekisteriin vasta 1904. ''Piippolan Osuuskassan'' säännöt vahvistettiin ensimmäisinä (15.1.1903).<ref name=blomstedt>{{Kirjaviite | Tekijä = Blomstedt, Yrjö | Nimeke = Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977 | Vuosi = 1978| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kirjayhtymä }}</ref>
Voidakseen myöntää lainoja tuli osuuskassan vielä saada luottoa OKO:sta. OKO myönsi ensimmäiset luotot vuoden 1903 jälkipuoliskolla. Ensimmäiset 10 osuuskassaa, jotka luottoa saivat, olivat: Punnuksen ja Sokialan Osuuskassa (Muolaa), Niinijoen Osuuskassa (Loimaa), Nurmijärven Osuuskassa (Valkjärvi), Huhtervun Osuuskassa (Jaakkima), Linnantaustan ja Paltaniemen Osuuskassa (Paltamo), Jaakkiman Osuuskassa, Raudun Osuuskassa, Vehmaan Isäntäyhdistyksen Osuuskassa, Ilmajoen Yläpään Osuuskassa ja Ilmajoen Alapään Osuuskassa.<ref name=blomstedt/>
Alussa osuuskassoista pyrittiin saamaan pieniä vain yhden kylän tai kyläkunnan kassoja. Kuntakohtaisia osuuskassoja ei suosittu. Osuuskassoja olikin tarkoitus perustaa "vähän paremmin kuin yksi joka kuntaa kohti". Ajatuksena oli, että suppeassa piirissä jäsenet tuntevat toisensa ja valvovat toisiaan. Ensimmäisissä keskuspankkiluottoa saaneissa kymmenessä kassassa oli 12–52 jäsentä kussakin. Eräs 7-jäseninen osuuskassa kuitenkin katsottiin vielä liian pieneksi.<ref name=blomstedt/>
==Osuuskassoista osuuspankeiksi==
▲Vuonna 1970 voimaan astuneen pankkilainsäädännön mukaisesti osuuskassat muuttuivat [[Osuuspankki (yhtiömuoto)|osuuspankeiksi]]. Poikkeuksena tästä olivat [[Osuuskauppa|osuuskauppojen]] ja [[osuusliike|osuusliikkeiden]] yhteydessä toimineet kassat, joista osa on edelleen toiminnassa{{lähde}}.
==Lähteet==
| |||