Wikipedia

Ero sivun ”Inkereenjoki” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
täydennystä
Rivi 3:
| kuva = Izhora river.jpg
| kuvateksti = Inkereenjoki lähellä Myza-Ivanovkan kylää.
| alkulähde = InkereenInkerin tasankoylänkö
| alkulähde_koordinaatit =
| laskupaikka = [[Neva (joki)|Neva]]
Rivi 13:
| valuma-alue = 1 000
}}
'''Inkere''' eli '''Inkereenjoki'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hakulinen, Kerkko; Paikkala, Sirkka | Nimike = Pariisista Papukaijannokkaan: Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Vuosi = 2013 | Sivu = 62 | Tunniste = ISBN 978-952-5446-80-7}}</ref> ({{k-ru|Ижо́ра|Ižora}}) on [[Neva (joki)|Nevan]] sivujoki [[Leningradin alue]]en [[Hatsinan piiri|Hatsinan]] ja [[Tusinan piiri|Tusinan]] piireissä sekä [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] [[Kolpinan piiri]]ssä [[Venäjä]]llä<ref name="reki">{{Verkkoviite | Osoite = http://vsereki.ru/atlanticheskij-okean/bassejn-baltijskogo-morya/neva/izhora | Nimeke = Vse reki: Informatsionnyi sait o rekah Rossii | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 | Kieli = {{ru}} }}</ref>. Sen pituus on 76 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 1000 neliökilometriä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://textual.ru/gvr/index.php?card=153268 | Nimeke = Gosudarstvennyi vodnyi rejestr | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 | Kieli = {{ru}} }}</ref>.
'''Inkereenjoki''' tai '''Inkerijoki''' ({{k-ru|Ижора|Ižora}}) on [[Neva (joki)|Nevan]] eteläinen sivujoki [[Leningradin alue]]eella ja [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] Venäjällä. Sen yhteispituus on 76 kilometriä ja sadealue noin 1 000 neliökilometriä. Joki saa alkunsa [[Hatsinan piiri]]ssä lähellä [[Skuoritsa]]n kylää ja se virtaa Leningradin alueen Hatsinan ja [[Tusinan piiri|Tusinan]] piirien sekä Pietarin kaupungin [[Kolpina]]n piirin läpi. Inkereenjoen varrella sijaitsevat mm. [[Kommunar]]in kaupunki, [[Puutosti]]n ja [[Telmana|Telmanin]] taajamat sekä [[Isoran Lopotti]].
 
Joki saa alkunsa [[Inkerin ylänkö|Inkerin ylängöllä]] [[Skuoritsa]]n kylän lähellä olevasta lähteestä, virtaa tasangon keskellä jyrkkäreunaisessa uomassa ja laskee Nevaan Ust-Ižoran taajaman luona. Sen keskisyvyys on 1,5–2 metriä, suurin syvyys 4 metriä ja suurin leveys joen suussa 60 metriä. Joessa on paljon [[karsti]]-ilmiöitä. Tärkeimmät sivujoet ovat Paritsa, Verevka, Tšornaja, Vinokurka ja Bolšaja Ižorka.<ref name="reki" />
Joki on saanut nimensä seudulla asuneesta [[Inkerikot|inkeroisten]] kansanheimosta ja se muodostaa ”parin” viereisen [[Venjoki (joki)|Venjoen]] (< ''Venäjä'') kanssa. Vuonna 1240 [[Aleksanteri Nevalainen|Aleksanteri Nevskin]] johtamat [[Novgorod]]in ja [[Laatokankaupunki|Laatokankaupungin]] joukot löivät ruotsalaisten armeijan [[Nevan taistelu]]ssa Nevan ja Inkereenjoen yhtymäkohdassa. Keskiajalla seutu kuului Novgorodin [[Vatjan viidennes|Vatjan viidenneksen]] [[Inkere]]en pogostaan. 1600-luvulla joen rannoille syntyi [[inkeriläiset|suomalaisasutus]], joka muodosti Inkereen luterilaisen seurakunnan. 1700-luvun alussa perustettiin Isoran Lopotin postiasema ja joelle rakennettiin ”sahamyllyjä”, joista saivat alkunsa [[Inkereen tehdas|Inkereen tehtaat]] nykyisessä Kolpinassa. Näihin aikoihin joen rannalle syntyi myös saksalaisia siirtokuntia. Suomalaisasutus tuhoutui toisen maailmansodan aikaisten pakkosiirtojen seurauksena.▼
 
== Aiheesta muualla==
Inkereenjoki on yksi Nevan saastuneimmista sivujoista. Sen kalalajeja ovat [[hauki]], [[ahven]] ja [[särki]]. Varsinkin alajuoksu Suurlopotista (ven. ''Antropšino'') [[Kolpina]]an on suosittu melontakohde. Joen varrella sijaitsevat [[Puutosti]]n, [[Patamäki|Patamäen]] ja [[Telmana|Telmanin]] kuntakeskukset sekä [[Kommunar]]in ja Kolpinan kaupungit.<ref name="reki" />
* [http://www.enclo.lenobl.ru/showObject.do?object=1803430008 Inkereenjoki Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa] {{ru}}
 
▲JokiJoesta on saanut nimensä seudulla asuneesta [[Inkerikotinkerikot|inkeroisten]] kansanheimosta jakansanheimo. seSe muodostaa ”parin” viereisen [[Venjoki (joki)|Venjoen]] (< ''Venäjä'') kanssa. Vuonna 1240 [[Aleksanteri Nevalainen|Aleksanteri NevskinNevski]]n johtamat [[Novgorod]]in ja [[Laatokankaupunki|Laatokankaupungin]] joukot löivät [[Ruotsi|ruotsalaisten]] armeijan [[Nevan taistelu]]ssa Nevan ja Inkereenjoen yhtymäkohdassa. Keskiajalla seutu kuului Novgorodin [[Vatjan viidennes|Vatjan viidenneksen]] [[Inkere]]enInkereen pogostaan.<ref name="kultura">{{Verkkoviite | Osoite = http://enclo.lenobl.ru/object/1803430008?lc=ru | Nimeke = Kultura Leningradskoi oblasti | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.3.2014 | Kieli = {{ru}} }}</ref> 1600-luvulla joen rannoille syntyi [[inkeriläisetinkerinsuomalaiset|suomalaisasutus]], joka muodostikuului Inkereen[[Inkere]]en, luterilaisen[[Venjoki|Venjoen]] seurakunnanja Skuoritsan [[luterilaisuus|luterilaisiin]] seurakuntiin<ref name="kartta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Keski-Inkeri: kylä ja tiekartta (tekstiosa ja kyläluettelo) | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ingriainfo oy | Vuosi = 1993 | Sivu = | Tunniste = ISBN 951-96326-1-1}}</ref>. 1700-luvun alussa perustettiin Isoran Lopotin postiasema<ref name="kultura" /> ja joelle rakennettiin ”sahamyllyjä”, joista saivat alkunsa [[Inkereen tehdas|Inkereen tehtaat]] nykyisessä Kolpinassa<ref name="reki" />. Näihin aikoihin joen rannalle syntyi myös [[saksalaiset|saksalaisia]] siirtokuntia. Suomalaisasutus tuhoutui [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikaisten pakkosiirtojen seurauksena.<ref name="kartta" />
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Inkerin joet]]
[[Luokka:Leningradin alueen joet]]
[[Luokka:Pietarin joet ja kanavat]]▼
[[Luokka:Nevan vesistö]]
▲[[Luokka:Pietarin joet ja kanavat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Inkereenjoki”