Ero sivun ”Iron Butterfly” versioiden välillä

 

Braunnin tilalle seuraavan albumin levytyksiin tulivat kitaristit [[Larry "Rhino" Reinhardt]] ja [[Mike Pinera]] jotka jäivät myös kiertuekokoonpanoon.<ref name="perfect"/> Vuoden 1970 elokuussa julkaistu ''[[Metamorphosis (Iron Butterflyn albumi)|Metamorphosis]]'' ei menestynyt myynnillisesti enää edeltäjiensä tavoin, vaikkakin se nousi kuitenkin sijalle 16 Yhdysvaltain albumilistalla ja kappaleesta "Easy Rider (Let the Wind Pay the Way)" julkaistu single nousi sijalle 66 singlelistalla, ollen yhtyeen toiseksi suurin singlemenestys. Albumilla yhtye vei musiikkiaan enemmän kaupallisempaan suuntaan.<ref name="perfect"/> Albumia seuranneen kiertueen jälkeen Doug Ingle lähti yhtyeestä kyllästyneenä loputtomiin kiertueisiin ja samalla yhtye hajosi.<ref name="ingle"/><ref name="perfect"/> Ingle vetäytyi musiikkimaailmasta ja Dorman ja Reinhardt perustivat [[Captain Beyond]]-yhtyeen.

 

Iron Butterfly teki paluun vuonna [[1974]] Ron Bushyn ja Erik Braunnin johdolla<ref name="bushy"/> ja julkaisi vuonna [[1975]] studioalbumit ''[[Scorching Beauty]]'' ja ''[[Sun and Steel]]'' ilman suurempaa kaupallista menestystä. Nämä ovat toistaiseksi myös yhtyeen viimeisimmät studioalbumit. Vuoden [[1977]] jälkeen yhtye ollut toiminnassa vaihtelevin kokoonpanoin. Mukana ovat olleet vuoroin lähes kaikki yhtyeessä vuosina 1968-1971 vaikuttaneet jäsenet. Vuonna [[1988]] ''[[In-A-Gadda-Da-Vida]]''-albumin tehnyt kokoonpano Ingle, Braunn, Dorman ja Bushy esiintyi Atlantic Recordsin 40-vuotisjuhlissa. Tiettävästi myös iso levytyssopimus oli tuolloin tarjolla ja maailmankiertue [[Yes]]-yhtyeen lämmittelijänä suunnitteilla, mutta nämä jäivät kuitenkin toteutumatta.<ref name="braunn">http://erikbraunn.net/history.html historia Erik Braunnin kotisivuilla</ref>

*[http://www.ironbutterfly.com/ The Official Iron Butterfly Website] {{en}}

*[http://ironbutterflyfan.tripod.com/ Iron Butterfly Fan Site] {{en}}

 

[[Luokka:Yhdysvaltalaiset rockyhtyeet]]