Ero sivun ”Epilä” versioiden välillä

'''Epilä''' on kaupunginosa [[Tampere]]ella. Alue rajoittuu [[Epilänharju]]un ja [[Tohloppi (järvi)|Tohloppiin]] sekä Kaarilan[[Kaarila]]n kaupunginosaan.

Epilässä on ollut asutusta jo 1500-luvulla. Nykyisellä Winterin alueella sijainnut Epilä mainittiin vuoden 1540 maakirjassa [[Suur-Pirkkala|Pirkkalan pitäjän]] Tohlopin kylään kuuluneena talona, jonka omisti tuolloin Heikki Epi. Nimi pohjautuu mahdollisesti ruotsalaiseen miehennimeen Ebbe. Vuosina 1759–1836 Epilä oli Harjun kappeliseurakunnan kappalaisen virkatalo. <ref> Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 229. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. </ref> Alueella on ollut [[Kaarilan kartano]]n laidunmaita. [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana maalis-huhtikuussa 1918 Epilässä käytiin ankaria taisteluja; [[Aatto Koivunen|Aatto Koivusen]] komentama [[punakaarti]] voitti ruotsalaisen eversti [[Harald Hjalmarson|Hjalmarsonin]] johtamat valkoiset useaan otteeseen. Ankarin hyökkäystaistelu käytiin 26. maaliskuuta 1918.

Epilän alue siirrettiin siihenastisesta [[Pohjois-Pirkkala]]sta Tampereen kaupunkiin vuoden 1937 alussa. Epilän, [[Kaarila]]nKaarilan ja [[Hyhky]]n kaupunginosien yhteinen [[asemakaava]] vahvistettiin vuonna 1953. <ref> Louhivaara 1999, s. 230. </ref>

Valtaosan 1900-lukua Epilä oli teollisuusvaltainen alue, mutta on nykyään se on lähinnä pientalovaltainen asuinalue. <ref>http://www.yle.fi/ympuut/990502.htm</ref>. Teollisuusajalla Epilässä toimivat mm. Epilän Konepaja Oy, Oy Epilän nahkatehdas Ab, Epilän sementtivalimo Oy, Oy Excelsior Ab, [[Abloy|Ab Lukko Oy]], [[Sahanterä (yritys)|Sahanterä Oy]], [[Uusi Kivipaino Oy]] ja [[Winterin maalitehdas]]. Nahkatehtaan entinen tehdasrakennus on 2000-luvun alussa uudistettu kerrostaloksi.

Vuonna 1895 avatulla [[Porin rata|Porin radalla]], Nokiantien ja [[Ylöjärvi|Ylöjärvelle]] Epilänharjun eteläpuolitse kulkeneen maantien risteyksessä sijainnut Epilän rautatieasema (lyhenne ''Epä'') oli yksi radan ensimmäisistä liikennepaikoista. Paikalla oli aluksi vain odotussuoja; varsinainen liikennepaikkarakennus valmistui vasta vuonna 1918. Vastavalmistunut rakennus vaurioitui sisällissodan aikana niin pahoin, että se saatiin korjatuksi vasta vuonna 1920. Asema-alueella sijaitsivat myös tavaramakasiini vuodelta 1903 ja [[Terijoki|Terijoelta]] vuonna 1924 siirretty asuinrakennus. Vain kilometrin idemmäs vuonna 1927 avattu Lielahden asema vähensi Epilän liikennepaikan merkitystä, ja paikka alennettiin seisakkeeksi. Henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1979 ja liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1983. Asema-alueella on jäljellä enää 1960-luvulla rakennettu kuormauslaituri. <ref> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 117–118. Helsinki: Karttakeskus, 2010. </ref>