Ero sivun ”Längelmäki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 45:
Kansalaissodan aikana vuonna 1918 käydyssä [[Länkipohjan taistelu]]ssa kaatuivat [[Lapua]]n suojeluskunnan päällikkö [[Matti Laurila]] ja hänen poikansa komppanianpäällikkö [[Ilmari Laurila]]. Heille pystytettiin muistopatsas vuonna [[1921]], ja Länkipohjan taistelun muistomerkki on vuodelta [[1938]].
Längelmäen halki kulkeneesta Oriveden ja Jämsän välisestä maantiestä, joka oli osa ns. Vanhaa Laukaantietä, tuli vuonna 1938 Tampereen ja Jyväskylän välisen valtatie 9:n osa. Längelmäki pääsi [[linja-auto]]liikenteen piiriin tamperelaisen [[Väinö Paunu]]n avattua Tampereen ja Jyväskylän välisen linjan vuonna [[1929]]. <ref> Ossi Säpyskä: ''Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet'', s. 178. Tampere: Pirkanmaan Autoalan Veteraanit ry, 1988. </ref>
Längelmäeltä kaatui [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodissa]] eniten miehiä suhteessa väkilukuun. Kunnasta lähti sotaan hieman yli 600 miestä, joista joka kolmas kaatui.<ref>Helsingin Sanomat 5.5.2012, Anu Nousiainen, "Tuhannet naimattomat naiset olivat sotien vaiettu uhri", http://www.hs.fi/kotimaa/Tuhannet+naimattomat+naiset+olivat+sotien+vaiettu+uhri/a1305561332804</ref> Längelmäelle asutettiin jatkosodan jälkeen [[Kivennapa|Kivennavan]] siirtoväkeä. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951,'' s. 127. Helsinki: Otava, 1950. </ref>
| |||