Ero sivun ”Verh’ovna Rada” versioiden välillä

Suurimmaksi parlamenttiryhmäksi 2012 vaaleissa valittiin [[Mykola Azarov]]in johtama [[Alueiden puolue]] (30,0% vaalilistojen äänistä), jolla ryhmällä oli helmikuussa 2014 vielä 130 edustajaa. Toiseksi jäi [[Julija Tymošenko]]n [[Isänmaa (puolue)|Isänmaa]]-puolue (25,5% listaäänistä, helmikuussa 2014 ryhmässä 88 paikkaa) ja kolmanneksi nousi aiemmin mestaripainijana tunnetun [[Vitali Klytško]]n johtama [[UDAP]] (14,0 % vaalilistaäänistä). Neljänneksi suurimmaksi tuli [[Svoboda (puolue)|Vapaus-puolue]] (Svoboda, 13,2% äänistä) ja viidentenä mukaan pääsi kommunistinen puolue (10,4%) ääniosuudella vaalilistoissa. On huomattava, että kansanedustajien puolueuskollisuus ei ole kovin vahva ja osa esustajista on. Sitoutumattomaksi edustajiksi oli helmikuun 24. päivään 2014 mennessä siirtynyt jo yli neljännes kaikista Ukrainan parlamentin jäsenistä (121 edustajaa).<ref name="VR-Fractions"/><ref name="KievPost11-2012"/> Puoluekartta eli lisää seuraavana päivänä 25. helmikuuta 2014, kun parlamenttiin perustettiin uusi ryhmittymä.<ref name="VR-Fractions"/>

[[Ukrainan mielenosoitukset 2013–2014|Ukrainan mielenosoitusten]] myötä Ukrainan parlamentti äänesti, osin presidentti [[Viktor Janukovytš]] kanssa ulkovaltojen avustuksella käytyjen sopimusneuvottelujen tuloksena 21. helmikuuta 2014, parlamentin valtaa korostaneen, vuoden 2004 perustuslakia muistuttaneen lainsäädännönperustuslain palauttamisesta maahan syyskuuhun 2014 mennessä. Parlamentti saisi luvan nimetä keskeiset ministerit. Presidentinvaaleja päätettiin myös ennenaikaistaa.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/Ukrainan+parlamentti+aloitti+heti+uudistusty%C3%B6n/a1392952459634 Venäjä ja Yhdysvallat tukevat Ukrainan rauhoittamisaikeita], Ajankohta 21.2.2014, Helsingin Sanomat, Viitattu 24.2.2014</ref> Presidentti Janukovytš ei kuitenkaan ehtinyt allekirjoittaa sopimusta, ennen kuin julisti eroavansa. Tämä aiheutti lainsäädännöllistä epäselvyyttä esimerkiksi siitä, kenet tulisi valita virkaatekeväksi presidentiksi: Ukrainan pääministeri vai parlamentin puhemies. Janukovytš sittemmin perui erojulistuksensa. Maan perustuslain (sekä 1996 että 2004) mukaan parlamentti voi kuitenkin erottaa presidentin, jos tämä tekee maanpetoksen tai muun rikoksen. Parlamentti tekikin 22. helmikuuta 2014 päätöksen, jolla [[Oleksandr Turtšynov]]ista tehtiin ensin parlamentin puhemies 22. helmikuuta 2014 lähtien, ja sitten virkaatekevä presidentti 25. toukokuuta 2014 järjestettäviin presidentinvaaleihin saakka. Janukovytšista annettiin pidätysmääräys; entinen presidentti haluttiin kuultavaksi [[valtakunnanoikeus|valtakunnanoikeuteen]] erityisesti Kiovan keskusaukio [[Maidan]]illa edellisviikolla sattuneiden mielenosoittajien ja poliisien kuolemantapaujsiinkuolemantapauksiin liittyen. <ref name="RadioFreeEur"/>