Ero sivun ”Katalaani” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w, kh, kuva ja taulukko katalaaninkielisistä alueista en.Wikipediasta
Rivi 6:
| fra = catalan
| alue = {{Espanjan lippu}} [[Espanja]]<br /> {{Ranskan lippu}} [[Ranska]]<br /> {{Andorran lippu}} [[Andorra]]<br /> {{Italian lippu}} [[Italia]] ([[Alghero]])
| vir = Osassa [[Espanja]]a ([[Katalonia]], [[Valencia (autonominen alueitsehallintoalue)|Valencia]], [[Baleaarit]]), [[Andorra]]
| määrä = 7-10 miljoonaa, toisena kielenä 5 miljoonaa lisäkäyttäjää
| sija = 88.
Rivi 17:
| iso3 = cat
}}
'''Katalaani''' (''català'') on kieli, joka kuuluu [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisen]] kielikunnan [[romaaniset kielet|romaaniseen]] kieliryhmään jakuuluva [[kieli]], jota puhutaan [[Espanja]]ssa, ([[KataloniaRanska]]n jassa, [[Valencia (maakunta)|ValencianAndorra]]ssa maakunnat, ''El Carxe''ja [[Murcia (itsehallintoalue)|MurcianItalia]] maakunnassa sekän [[Baleaarit|BaleaarienSardinia]]ssa. jaKatalaaninkielisistä Pityuusienalueista saaretkäytetään Mallorca,katalaaniksi Menorca,mielellään Ibiza - katalaaniksiyhteisnimitystä ''EivissaPaïsos Catalans''. -Katalaani jaon Formentera),[[virallinen kieli]] alueellisesti Espanjassa [[RanskaKatalonia]]ssan, [[AndorraValencia (itsehallintoalue)|Valencian]]ssa sekä Algheron kaupungissaja [[SardiniaBaleaarit|Baleaarien]]ssa. Katalaaninkielisistäitsehallintoalueilla maistasekä ja alueista käytetään katalaaniksi mielellään yhteisnimitystä ''Els Països Catalans''. Valtiollisellavaltiollisella tasolla katalaani on virallinen kieli Andorrassa.
 
Valencian maakunnanitsehallintoalueen asukkaat kutsuvat omaa kielimuotoaan mielellään nimellä ''[[valencian kieli|valencià]]'' ja mallorcalaiset ''mallorquì'', ja paikalliset autonomiset maakuntahallituksetaluehallitukset ovat pyrkineet jossain määrin ohjaamaan näiden kielimuotojen normittamista omiin suuntiinsa saadakseen ne näyttämään eri kieliltä. Kyseessä ovat kuitenkin saman kielen eri murteet, ja niiden erottamispyrkimykset ovat luonteeltaan ennen kaikkea poliittisia. Esimerkiksi vakavasti otettavista valencialaisista ja baleaarilaisista kaunokirjailijoista ehdoton enemmistö kirjoittaa samaa kirjakieltä kuin varsinaisen Katalonian asukkaat, ja paikallisten murteiden muotoja ja sanastoa käytetään ennen kaikkea kirjallisten tarpeiden mukaan, kuten antamaan paikallisväriä.
 
== Katalaaninkieliset alueet ==
 
{| class="wikitable"
|-
! Valtio !! Alue !! Katalaaninkielinen nimi !! Huomioita !! rowspan="9" |
{|
|-
| colspan="2" style="text-align:center;" | {{Image label begin|image=Paisos_catalans.svg|350px|width=350|float=none|Katalaaninkieliset alueet}}
{{Image label small|x=0.62|y=0.16|scale=350|text=[[Pohjois-Katalonia]]}}
{{Image label small|x=0.45|y=0.29|scale=350|text=[[Katalonia]]}}
{{Image label small|x=0.85|y=0.51|scale=350|text=[[Alghero]]}}
{{Image label small|x=0.25|y=0.26|scale=350|text=[[Franja de Ponent]]}}
{{Image label small|x=0.19|y=0.68|scale=350|text=[[Valencia (itsehallintoalue)|Valencia]]}}
{{Image label small|x=0.09|y=0.82|scale=350|text=[[El Carxe]]}}
{{Image label small|x=0.85|y=0.33|scale=350|text=''[[Sardinia|<span style="color:#AAA300;">Sardinia<br />(Italia)</span>]]''}}
{{Image label small|x=0.18|y=0.38|scale=350|text=''[[Aragonia|<span style="color:#AAA300;">Aragonia<br />(Espanja)</span>]]''}}
{{Image label small|x=0.06|y=0.89|scale=350|text=''[[Murcia (itsehallintoalue)|<span style="color:#AAA300;">Murcia<br>(Espanja)</span>]]''}}
{{Image label small|x=0.55|y=0.05|scale=350|text=''[[Ranska|<span style="color:#AAA300;">Ranska</span>]]''}}
{{Image label small|x=0.50|y=0.14|scale=350|text=[[Andorra]]}}
{{Image label small|x=0.60|y=0.60|scale=350|text=<center>[[Baleaarit]]}}
{{Image label end}}
|-
| Katalaaninkieliset alueet tummanharmaalla.
|}
|-
| rowspan="5" | [[Espanja]] || {{Katalonian lippu}} [[Katalonia]] || ''Catalunya'' || [[Espanjan itsehallintoalueet|Itsehallintoalue]], jossa katalaani on [[virallinen kieli]] [[espanjan kieli|espanjan]] ja [[Val d’Aran|Araninlaaksossa]] puhutun [[oksitaani]]n ohella.
|-
| {{Valencian lippu}} [[Valencia (itsehallintoalue)|Valencia]] || ''Comunitat Valenciana'' || Itsehallintoalue, jossa katalaani on virallinen kieli espanjan ohella. Paikallishallinto käyttää alueella puhutusta katalaanin murteesta nimeä [[valencian kieli|valencia]].
|-
| [[Tiedosto:Flag of the Balearic Islands.svg|20px|Baleaarien lippu]] [[Baleaarit]] || ''Illes Balears'' || [[Mallorca]]n, [[Menorca]]n, [[Ibiza]]n ja [[Formentera]]n saarten muodostama itsehallintoalue, jossa katalaani on virallinen kieli espanjan ohella.
|-
| [[Tiedosto:Flag of Aragon.svg|20px|Aragonian lippu]] [[Franja de Ponent]] || ''Franja de Ponent'' || [[Aragonia]]n itsehallintoalueen Katalonian vastainen rajaseutu.
|-
| [[Tiedosto:Flag of the Region of Murcia.svg|20px|Murcian lippu]] [[El Carxe]] || ''El Carxe'' || Vuoristoinen harvaan asuttu alue [[Murcia (itsehallintoalue)|Murcian]] itsehallintoalueella, Valencian rajalla.
|-
| [[Andorra]] || {{Andorran lippu}} [[Andorra]] || ''Andorra'' || Itsenäinen valtio, jossa katalaani on ainoa virallinen kieli.
|-
| [[Ranska]]|| {{Katalonian lippu}} [[Pohjois-Katalonia]] || ''Catalunya del Nord'' || Vastaa [[Roussillon|Roussillon’n]] historiallista maakuntaa ja jotakuinkin nykyistä [[Pyrénées-Orientales]]in departementtia.
|-
| [[Italia]] || [[Tiedosto:Siñal d'Aragón.svg|20px|Algheron lippu]] [[Alghero]] || ''L’Alguer'' || Kaupunki [[Sassarin maakunta|Sassarin]] maakunnassa, [[Sardinia]]n saarella.
|}
 
Valencian maakunnan asukkaat kutsuvat omaa kielimuotoaan mielellään nimellä ''valencià'' ja mallorcalaiset ''mallorquì'', ja paikalliset autonomiset maakuntahallitukset ovat pyrkineet jossain määrin ohjaamaan näiden kielimuotojen normittamista omiin suuntiinsa saadakseen ne näyttämään eri kieliltä. Kyseessä ovat kuitenkin saman kielen eri murteet, ja niiden erottamispyrkimykset ovat luonteeltaan ennen kaikkea poliittisia. Esimerkiksi vakavasti otettavista valencialaisista ja baleaarilaisista kaunokirjailijoista ehdoton enemmistö kirjoittaa samaa kirjakieltä kuin varsinaisen Katalonian asukkaat, ja paikallisten murteiden muotoja ja sanastoa käytetään ennen kaikkea kirjallisten tarpeiden mukaan, kuten antamaan paikallisväriä.
[[Tiedosto:Catalan in Europe.png|250px|thumb|Katalaanin puhuma-alue.]]
== Historia ==
 
Katalaani kehittyi [[vulgaarilatina]]sta pitkän ajan kuluessa. [[Latina]] saapui Kataloniaan roomalaisten mukana [[218 eaa.]]. Murteiden eriytyminen vauhdittui [[Länsi-Rooma]]n luhistumisen jälkeen vuonna [[476]]. On kuitenkin mahdoton sanoa, missä vaiheessa katalaani eriytyi omaksi kielekseen, sillä kirjoitettu latina säilytti norminsa puhutun kielen muuntumisesta huolimatta. Luultavasti suurimmat muutokset kieli koki 600- ja 700-lukujen aikana. Seuraavien kolmensadan vuoden aikana kehitys alkoi näkyä myös kirjoitetussa kielessä, ja 1100-luvulta on peräisin varhaisin tunnettu kaunokirjallinen teksti ''les Homilíes d'Organyà''. Kieli eli kultakauttaan aina 1400-luvun lopulle, jolloin [[AragónAragonian kuningaskunta|Aragonian]]in ja [[Kastilia]]n kuningaskunnat yhdistyivät [[1469]]. Tällöin katalaani sai lähimmän sukukielensä [[oksitaani]]n lisäksi kilpailijakseen kastilian, jota käytetään edelleen: se on espanjan eniten puhuttu kieli, joka tunnetaan yleisemmin espanjan kielenä. Nimitysten espanja ja kastilia käyttö vaihtelee alueittain sekä myös asiayhteydestä riippuen.
 
Katalonian hallinnon kieli vaihtui katalaanista kastiliaan vuoden [[1716]] kansainvälisten sotatoimien jälkeen. Oikeuslaitoksissa katalaani säilytti kuitenkin asemansa vielä pitkään, ja sen käyttö opetuskielenä kiellettiin vasta [[1858]]. Puhuttu kieli säilyi kuitenkin elinvoimaisena sortotoimista huolimatta. Lisäksi katalaaninkielinen kansanrunous eli loistokauttaan juuri tuolloin. Kansallisaate voimistui edelleen 1830-luvulta lähtien, ja aikakaudesta puhutaankin katalonialaisen kirjallisuuden renessanssina. Vuonna [[1900]] alkoi ilmestyä ensimmäinen sanomalehti ''La Veu de Catalunya''. Vuonna [[1931]] kieli sai virallisen asemansa takaisin, kuitenkin vain seitsemäksi vuodeksi, sillä se pysyi kiellettynä koko [[Franco]]n diktatuurin ajan vuodesta [[1938]] vuoteen [[1976]], jolloin kielestä tuli virallinen myös [[Valencia (itsehallintoalue)|Valencian]]n ja [[Baleaarit|Baleaarien]] alueilla. Demokratian palauduttua saattoi alkaa katalaanin hidas normalisointihanke, joka on ollut erityisen haasteellinen, koska kieli oli kielletty hyvin pitkään, mikä ei tosin täysin ollut estänyt katalaaninkielisen kirjallisuuden ilmestymistä diktatuurin aikanakin. Nykyään katalaania puhuu äidinkielenään noin 7,2 miljoonaa ihmistä, joista 6,89 miljoonaa Espanjassa.<ref name="ethnologue">[http://www.ethnologue.com/language/cat Ethnologue: Catalán] {{en}} Viitattu 10.11.2013.</ref> Kaksikielisten runsaan määrän vuoksi jotkut lähteet antavat luvuksi jopa 10,5 miljoonaa. Toisena kielenä puhujia on viisi miljoonaa.<ref name="ethnologue" /> Katalaani on täten EU:n suurin [[vähemmistökieli]].
 
== Murteet ==
Rivi 34 ⟶ 76:
 
*baleaari (alue: [[Baleaarit]])
*keskikatalaani (yleisin katalaanin murre; alueet: [[Barcelona (maakunta)|Barcelona]], [[Girona (maakunta)|Girona]], [[Tarragona (maakunta)|Tarragona]])
*Roussillonin murre (alue: [[Pyreneet]])
 
=== Länsi-katalaani ===
 
*luoteiskatalaani (alueet: [[Lleida (maakunta)|Lleida]], [[Tarragona (maakunta)|Tarragona]])
*Valencian murre (alueet: [[Alicante (maakunta)|Alicante]], [[Castellón]], [[Valencia (maakunta)|Valencia]])
 
Valencialaiset itse usein kutsuvat murrettaan, ''valenciàa'', mieluummin kieleksi kuin murteeksi. Baleaarien, erityisesti Mallorcan katalaania taas usein nimitettään myös nimellä ''mallorquí''.