Ero sivun ”Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen” versioiden välillä

Yrjö-Koskinen osallistui myös politiikkaan isänsä jalanjäljissä ja oli ritariston ja aatelin jäsenenä [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäivillä]] vuosina [[Säätyvaltiopäivät 1885|1885]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1894|1894]]–[[Säätyvaltiopäivät 1905|1905]]. Helmikuussa 1894 hän piti ensimmäisenä suomenkielisen puheenvuoron aatelissäädyn istunnossa, mitä osa ruotsinkielisistä edustajista arveli lainvastaiseksi.<ref>Johanna Aminoff-Winberg (toim.): ''Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut'', s. 92. Minerva, Helsinki 2013.</ref> [[Jyväskylä]]n vuosinaan hänYrjö-Koskinen oli 1898–1899 lyhyen aikaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja myös [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] jäsenenä 1898 ja 1908. [[Sortokaudet|Sortovuosina]] hän kannatti jopa pidemmälle menevää myöntyvyyslinjaa kuin isänsä, mutta hänet valittiin silti [[Suomen senaatti|senaatin]] kirkollisasiaintoimituskunnan päälliköksi (opetusministeriksi) [[Hjeltin senaatti|Hjeltin senaattiin]] kesällä 1908. Pesti jäi vain reilun vuoden mittaiseksi. Yrjö-Koskinen oli myös Suomalaisen puolueen kansanedustajana 1907–1909 ja 1910 edustaen [[Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri|Vaasan läänin eteläistä vaalipiiriä]] ja johti [[Uusi Suometar|Uuden Suomettaren]] johtokuntaa mutta keskittyi viimeisinä vuosinaan enemmän virkansa hoitoon kuin politiikkaan. Samoihin aikoihin Yrjö Koskinen Yrjö-Koskisen kanssa Suomalaisen puolueen poliitikkoina ja kansanedustajina toimivat myös hänen veljensä [[Eino Sakari Yrjö-Koskinen]] ja [[Lauri Yrjö-Koskinen]] sekä edellisen vaimo [[Iida Yrjö-Koskinen]].