Ero sivun ”Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
parempi näin
teki historiaa aatelissäädyssä puhumalla suomea vuonna 1894
Rivi 5:
Yrjö-Koskinen toimi opettajanurallaan [[Hämeenlinnan normaalilyseo]]n ja [[Hämeenlinnan yhteiskoulu|Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun]] opettajana 1878–1881, [[Helsingin normaalilyseo|Helsingin suomalaisen alkeisopiston]] opettajana 1882–1884 ja [[Jyväskylän seminaari]]n historian ja kasvatusopin lehtorina 1886–1892. Yrjö-Koskinen oli [[Uudenmaan lääni]]n kansakouluntarkastajana 1892–1894, Jyväskylän seminaarin johtajana 1895–1899 sekä kouluhallituksessa kansakouluntarkastajana 1899–1902 ja ylitirehtöörinä 1902–1917. Hänen johtajanaikanaan kansakoulujen perustaminen määrättiin kuntien velvollisuudeksi, mikä yli kaksinkertaisti niiden määrän lyhyessä ajassa. Yleiseen oppivelvollisuuteen hän kuitenkin suhtautui epäillen, joten sen toteuttaminen jäi hänen seuraajansa [[Mikael Soininen|Mikael Soinisen]] ajalle.
 
Yrjö-Koskinen osallistui myös politiikkaan isänsä jalanjäljissä ja oli ritariston ja aatelin jäsenenä [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäivillä]] vuosina [[Säätyvaltiopäivät 1885|1885]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1894|1894]]–[[Säätyvaltiopäivät 1905|1905]]. Helmikuussa 1894 hän piti ensimmäisenä suomenkielisen puheenvuoron aatelissäädyn istunnossa, mitä osa ruotsinkielisistä edustajista arveli lainvastaiseksi.<ref>Johanna Aminoff-Winberg (toim.): ''Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut'', s. 92. Minerva, Helsinki 2013.</ref> [[Jyväskylä]]n vuosinaan hänYrjö-Koskinen oli 1898–1899 lyhyen aikaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja myös [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] jäsenenä 1898 ja 1908. [[Sortokaudet|Sortovuosina]] hän kannatti jopa pidemmälle menevää myöntyvyyslinjaa kuin isänsä, mutta hänet valittiin silti [[Suomen senaatti|senaatin]] kirkollisasiaintoimituskunnan päälliköksi (opetusministeriksi) [[Hjeltin senaatti|Hjeltin senaattiin]] kesällä 1908. Pesti jäi vain reilun vuoden mittaiseksi. Yrjö-Koskinen oli myös Suomalaisen puolueen kansanedustajana 1907–1909 ja 1910 edustaen [[Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri|Vaasan läänin eteläistä vaalipiiriä]] ja johti [[Uusi Suometar|Uuden Suomettaren]] johtokuntaa mutta keskittyi viimeisinä vuosinaan enemmän virkansa hoitoon kuin politiikkaan. Samoihin aikoihin Yrjö Koskinen Yrjö-Koskisen kanssa Suomalaisen puolueen poliitikkoina ja kansanedustajina toimivat myös hänen veljensä [[Eino Sakari Yrjö-Koskinen]] ja [[Lauri Yrjö-Koskinen]] sekä edellisen vaimo [[Iida Yrjö-Koskinen]].
Yrjö-Koskinen sai [[todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]] arvonimen 1916. Hän oli naimisissa vuodesta 1878 Elin Lovisa Branderin kanssa. Heidän poikansa oli lakimies ja suurlähettiläs [[Aarno Yrjö-Koskinen]].
Rivi 12:
* {{edustajamatrikkeli|nro=911791}}
* {{Kansallisbiografia|id=3695|nimi=Yrjö-Koskinen, Yrjö Koskinen|tekijä=Vesa Vares|osa=10|ajankohta=11.10.2000|sivu=804–806}}
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
{{AAKKOSTUS:Yrjö-Koskinen, Yrjö Koskinen}}