Versio 10. maaliskuuta 2013 kello 10.51 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 2 Wikidatan sivulle d:q4412714 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 21. helmikuuta 2014 kello 17.38 muokkaa kumoa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 924 muokkausta Ritarihuonejärjestyksestä enemmän. Samalla lähteisiin aihetta käsittelevä tuore opus. Uudempi muutos →
Rivi 8: Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/04.html Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella]</ref> __NOTOC__ ==Ritarihuone instituutiona== Ritarihuoneen toimintaa sääteli '''ritarihuonejärjestys'''. Ruotsin vuoden 1626 säädetty ritarihuonejärjestys korvattiin Suomessa vuonna 1869 uudella ritarihuonejärjestyksellä.<ref>[http://www.histdoc.net/laki/rhj.html Ritarihuonejärjestys Suomen Suuriruhtinanmaan Ritaristolle ja Aatelille] – Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous. 1869. No 13.</ref>. Uusi ritarihuonejärjestys säädettiin 1918 (Säädös 156). Ritarihuoneen toimintaa säätelee '''ritarihuonejärjestys'''. Ruotsin vuonna 1626 säädetty ritarihuonejärjestys oli voimassa myös Suomen suuriruhtinaskunnassa kunnes se korvattiin vuonna 1869 omalla ritarihuonejärjestyksellä. Vaikka ritarihuone lakkasi olemasta osa Suomen lansäädäntökoneistoa vuonna 1906, ritarihuonejärjestys jäi edelleen Suomen lainsäädäntöön, sillä se sääteli ritarihuoneen toimintaa myös muuten kuin valtiopäivien osalta. Säädyt hyväksyivät viimeisillä valtiopäivillä 1906 uuden ritarihuonejärjestyksen, jonka mukaan aatelisto kokoontuisi edelleen joka kolmas vuosi aateliskokoukseen, mutta keisari [[Nikolai II]] ei koskaan vahvistanut uutta ritarihuonejärjestystä eikä kutsunut Suomen aatelia koolle. Lopulta valtionhoitaja [[P. E. Svinhufvud]] vahvisti 12 vuotta aiemmin valtiopäivillä hyväksytyn ritarihuonejärjestyksen marraskuussa 1918. Vuoden 1918 ritarihuonejärjestys on edelleen voimassa ja aateliskokoukset ovat kokoontuneet sen mukaisesti vuodesta 1919.<ref>''Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut'', s. 75, 108, 116–117.</ref> == Lähteet == *Johanna Aminoff-Winberg (toim.): ''Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut''. Minerva, Helsinki 2013. ISBN 978-952-492-781-9 ===Viitteet=== {{Viitteet}} Rivi 24 ⟶ 28: [[Luokka:Helsingin rakennukset ja rakennelmat]] [[Luokka:~~Aateli~~Suomen aateli]] [[Luokka:Kruununhaka]] [[Luokka:Georg Theodor von Chiewitzin suunnittelemat rakennukset]]

Ero sivun ”Ritarihuone” versioiden välillä