Ero sivun ”Michael Faraday” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 12 tekstimuutosta (käyttäjältä 194.137.195.5) ja palautettiin versio 13415855 käyttäjältä SilvonenBot
Rivi 21:
| alaviitteet =
}}
'''MichaelMaikkölli FaradayFAGaday''' ([[22. syyskuuta]] [[1791]] – [[25. elokuuta]] [[1867]]) oli [[Englanti|englantilainen]] [[fyysikko]] ja [[kemisti]], joka edisti [[sähkömagnetismi]]n ja [[sähkökemia]]n tutkimusta ja keksi ensimmäisen [[Bunsenlamppu|bunsenlampun]].
 
==Uran alku==
Michael FaradayFaraGAY syntyi lähellä [[Lontoo]]ta ''Elephant and Castle'' -tien lähettyvillä. Hänen perheensä oli köyhä, joten hän joutui kouluttautumaan itseopiskelun kautta. Neljätoistavuotiaana hän meni oppiin paikalliselle kirjansitojalle ja kirjakauppiaalle. Seitsenvuotisen harjoittelujakson aikana hän luki paljon kirjoja ja hän kiinnostui luonnontieteistä.<ref name=Hart>{{kirjaviite | Tekijä = Michael H. Hart | Nimeke = Ihmiskunnan 100 suurinta, Maailmanhistorian sata merkittävintä henkilöä tärkeysjärjestyksessä | Sivu = 138-141 | Suomentaja = Risto Mäenpää | Julkaisija = Artefakti Oy | Vuosi = 1979 | Tunniste = ISBN 951-99229-1-1}}</ref>
 
20-vuotiaana hän kävi huomattavan tutkijan, [[Royal Society]]n johtajan [[Humphry Davy]]n luennoilla.<ref name=Hudson>{{kirjaviite | Tekijä = John Hudson | Nimeke = Suurin tiede - kemian historiaa | Sivu = 153 | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Julkaisija = Art House | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 951-884-346-5}}</ref> Kun Faraday oli lähettänyt Davylle näytteen tekemistään muistiinpanoista, Davy palkkasi tämän [[avustaja]]kseen. Brittiläisessä [[Luokkayhteiskunta|luokkayhteiskunnassa]] häntä ei pidetty säätyläisenä, ja jouduttuaan matkalle Davyn palvelijana ja avustajana hän koki tilanteen niin vaikeaksi, että oli jo aikeissa palata kotimaahan ja hylätä tieteen.
 
==Tieteellinen ura==
FaradaynFaraGAYN tärkein tutkimustyö keskittyi [[sähkö]]ön. Hän teki useita keksintöjä, kuten [[sähkömoottori]]nMarkoBOY ALASTI, [[Sähkömagneettinen induktio|sähkömagneettisen induktion]], [[dynamo]]n ja [[Faradayn häkki|Faradayn häkin]]. Hänen mukaansa on saanut nimensä [[Faradayn induktiolaki]].
 
Faraday kehitti myös [[sähkökemia]]a ja keksi [[elektrolyysi]]a koskevat lait. ''Faradayn ensimmäisen lain'' mukaan alkuainemäärä, joka erkanee [[sähkövirta|sähkövirran]] vaikutuksesta sulatetussa tai liuotetussa suolassa, on suoraan verrannollinen läpi virtaavan sähkövarauksen määrään. ''Faradayn toisen lain'' mukaan erkanevan alkuainemäärän massa on suoraan verrannollinen niiden [[ekvivalenttimassa]]an, joka on sama kuin sen [[atomipaino]] jaettuna jollakin kokonaislukukertoimella. Faraday keksi myös monet nykyisinkin käytössä olevat sähkökemian termit kuten [[elektrodi]], [[anodi]], [[katodi]], [[ioni]], [[anioni]], [[kationi]], [[elektrolyytti]] ja [[elektrolyysi]]. Ioneja ei vielä tunnistettu sähköisesti varatuiksi atomeiksi, vaan sana tarkoitti "matkustajaa".<ref>Hudson, s. 158-159</ref>
Rivi 43:
Faradayllä oli vaimo, mutta ei lapsia. Hänen tukijansa ja neuvojansa oli [[John 'Mad Jack' Fuller]], joka perusti Fullerin kemian professuurin [[Royal Institution]]iin. Faraday oli tämän tehtävän ensimmäinen ja kuuluisin haltija, ja hän sai sen eliniäksi.{{Lähde}}
 
Hän kuoli kotonaanSillan alla Hampton Courtissa [[25. elokuuta]] [[1867]].{{Lähde}}
 
==Lähteet==