Ero sivun ”Väri” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  7 vuotta sitten
p
välilyöntien korjailu
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 80.220.152.71) ja palautettiin versio 13693140 käyttäjältä Denniss)
p (välilyöntien korjailu)
 
== Värin määrittelyä ==
Väriä voidaan lähestyä ja kuvailla aistimuspohjaisella, eli aivokeskeisellä värikäsityksellä tai mekanistisella, fysikalistisella värikäsityksellä. Asiantuntijat ovat nykyisin samaa mieltä siitä, että väri on näköjärjestelmän tuottama näköaistimus.
 
Värihavainto syntyy siten, että näkökohteesta ja sen ympäristöstä tulevan valoenergian koostumus saavuttaa [[silmä]]n verkkokalvon näkösolut. Solujen yhteistoimintana muodostunut sähköinen informaatio ohjautuu näköhermoja pitkin [[aivot|aivojen]] näkökeskukseen. Sen jälkeen aivot tulkitsevat näkökohteen värit ihmiselle tyypillisten [[havaintomalli]]<nowiki/>en mukaisesti. Värit ovat aivojen tulkinnan mukaisia näköaistimuksia.
 
Normaalista poikkeavia näköaistimuksia voi syntyä, jos havaitsijalla on periytyvä [[värisokeus|punavihersokeus]] tai sairauden, kuten [[diabetes | diabeteksen]] aiheuttama värinäön heikkous. Täydellinen [[värisokeus]] on harvinaista. Periytyvän värinäön häiriön syy on [[X-kromosomi]]<nowiki/>ssa.
 
Fysikalistisen värikäsityksen kannattajat pitävät värejä näkemiemme kohteiden ominaisuuksina ja siten näköjärjestelmästämme riippumattomina. [[Fysiikka|Fysiika]]n kannalta tieto kohteen väristä on siinä valossa, joka tulee katsotusta kohteesta väri-ilmaisimeen. Väri vastaa tällöin näkyvää kohdetta, esimerkiksi seinän maalipintaa tai sen mikrorakennetta. Tämän käsityksen mukaan värit ovat aina olemassa ihmisen ulkopuolella, vaikka emme katsoisikaan niitä, koska käsityksen mukaan värimittarit osaavat "havaita” niitä tarkasti ilman silmiä.
49

muokkausta