Ero sivun ”Sakari Pälsi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tein useita muutoksia, mm. lisäsin linkin Isien työt -kokoelmaan.
Rivi 9:
Pälsi oli kiinnostunut perinteisistä elinkeinoista sekä yhteisöistä, jotka niitä harjoittivat. Häntä arvostetaan yhteiskunnallisten esseiden kirjoittajana. Niistä esimerkki on metsätyömaita ja niiden oloja kuvaava ''Tukkimetsistä ja uittopuroilta'', jossa huomio kiintyy myös tukkilaisromantiikan jo muunteleman elinkeinon kääntöpuoleen. Kansatieteen alalla, mm. saunasta ja puukoista kirjoittaessaan, Pälsi joutui joitakin kertoja sanaharkkaan alan muiden edustajien, etenkin [[Kustaa Vilkuna]]n kanssa.
 
KirjojenTeosten kuvituksesta käy ilmi Pälsin suuri valokuvaajan lahjakkuus. Kamerankäyttäjänä hän oli kiinnostunut "näppäilystä" eli tilannekuvauksesta jäykkien asetelmien sijaan. ''Näppäilkää hyviä kuvia'' on Pälsin vuonna 1930 julkaisema "käsivaraisen valokuvauksen opas". Ilmestymisajankohtanaan se edusti edistyksellistä tapaa kuvauskohteiden valinnassa ja kuvien rajauksessa. Museoviraston kokoelmissa on tuhansia Pälsin ottamia valokuvia koti- ja ulkomaanmatkoilta sekä arkeologisilta kaivauksilta.
 
Sakari Pälsi tallensi elinkeinohistoriaa ja kansan elämää myös elokuvakameralla. Hän oli yksi 1930-luvulla toimineen Kansatieteellinen Filmi Oy:n osakkaista ja dokumenttielokuvien tekijöistä. Ohjaamansa filmit Pälsi myös kuvasi itse käyttäen kevyttä 16 mm laitteistoa. HänElokuvissaankin pyrkihän myös elokuvissaanpyrki tilannekuvaukseen taiteellisten vaikutelmien sijaan. Pälsin filmejä on julkaistu [http://www.kansatieteellisetfilmit.fi/isientyot.htm Isien työt] -kokoelmassa.
 
Pälsin humoristisissa poikajutuissa minä-kertojan toverina seikkailee Fallesmannin Arvo. Kirjailija kehitti näihin kansatieteellisestikin oivaltaviin humoreskeihin erikoisen, välimerkittömän ja polveilevan virkerakenteen. Useissa fiktiivisissä kirjoissaan hän kuvasi todellisia lapsuudenmaisemiaan ja romaanihenkilöiden esikuvina olivat oikeat maalaisihmiset mm. Lopen Sajaniemestä. Myös Fallesmannin Arvon esikuva on todellinen. Pälsin romaani ''Kova mies ja Nimetön'' on harvinainen, esihistoriaan sijoittuva kertomus, jonka aineksina on tieteellisesti pätevää tietoa muinaisuudesta. Muutamissa Pälsin kirjoissa on taitelijan [[Erkki Tanttu|Erkki Tantun]] piirroskuvitus.
 
Pälsillä oli harvinainen rooli [[F. E. Sillanpää]]n toverina ja tukijana tämän vaikeina vuosina sota-aikana. Pälsi myös hakeutui jo ikämiehenä vapaaehtoiseksi jatkosodan rintamalle, minkä tuloksena syntyi mm. teos sodanaikaisen Aunuksen elämästä.
Rivi 23:
Pälsin syntymän 100-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1982 näyttävästi useilla paikkakunnilla. Juhlavuoden järjestelyihin osallistuivat mm. Talonpoikaiskulttuurisäätiö, kustannusosakeyhtiö Otava, Kansallismuseo ja Helsingin kaupunginmuseo. Juhlavuonna järjestettiin Sakari Pälsin elämäntyötä esittelevä näyttely ja esitettiin hänen tuontantoonsa perustuva näytelmä.
 
Sakari Pälsin 130-vuonnasyntymäpäivänä perustettiin hänen nimeään kantava nimikkoseura.
 
== Teokset ==
Rivi 85:
== Aiheesta muualla ==
* [http://sakaripalsi.wordpress.com/ Sakari Pälsin seura ry:n verkkosivut]
* Harry Halén: Memoria saecularis Sakari Pälsi, 1982. (Sakari Pälsin muistiinpanoja tutkimusmatkalta Mongoliaan 1909 ja julkaisuluettelo. Julkaisija: Suomalais-Ugrilainen Seura. Julkaisukieli: saksa.)
* Maailman ja mielen maisemia. Sakari Pälsin esseitä, 1993 (toimittanut Harry Halén)
* [http://www.ts.fi/kulttuuri/1074013225/Sakari+Palsi+monitoimi Sakari Pälsi, monitoimi]. Turun Sanomat 14.12.2004.
* Pirjo Uino: Sakari Pälsi arkeologina - Julius Ailion oppipojasta oman tien kulkijaksi. [http://www.kotiseutuliitto.fi/julkaisut-ja-tuotteet/julkaisut/kotiseutu-vuosikirja Suomen kotiseutuliitto: Kotiseutu-vuosikirja 2013]
Rivi 90 ⟶ 92:
{{AAKKOSTUS:Pälsi, Sakari}}
 
[[Luokka:Suomalaiset arkeologit]]
[[Luokka:Suomalaiset kansatieteilijät]]
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]