Ero sivun ”Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19:
Suomen kielen oppiminen ei ollut helppoa. Käytössä oli vain Renvallin kielioppi, Heleniuksen sanakirja, Suomen kansan sananlaskut ja epämääräinen joukko muita pieniä kirjasia. Keskeiseksi oppimistavaksi muodostuikin ahkera keskustelu tavallisen pitäjänrahvaan kanssa, se korvasi teoreettiset puutteet. Tulevalle tiedemiehelle ominaisella perusteellisuudella Forsman teki pitkiä matkoja kävellen sekä oman pitäjän alueella että myös naapuripitäjiin. Näin hän tutustui kansaan ja sen elämään, kieleen ja tapoihin.
 
Kesällä 1848 Forsman sai Hämeenkyröön oivallisen opettajan, kun [[Antero Warelius]] tuli sinne SasselinSasslinin koulun opettajaksi. Hän antoi Forsmanille lukuisia hyödyllisiä neuvoja ja opasti hyvään kielenkäyttöön. Matkoillaan pitäjän eri kulmilla Forsman tutustui myös tulevaan puolisoonsa, edellisen kirkkoherran tyttäreen Sofia Fransiska Fribergiin. Nuoret päättivät jo tuolloin, että heidän yhteinen kotikielensä tulisi olemaan suomi. Pitkän yhteisen elämän jälkeen Sofia kuoli vuonna 1895. Seuraavana vuonna, tuolloin jo hyvin arvostettu yhteiskunnallinen vaikuttaja, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen avioitui [[Theodolinda Hahnsson|Sofia Theodolinda Limónin]] kanssa. Tämä oli kollega Johan Adrian Hanssonin leski.
 
== Yrjö Koskinen ==