Ero sivun ”Helsingin yliopiston Observatorio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[File:Helsinki observatory.jpg|thumb|Helsingin yliopiston Observatorio.]]
'''Helsingin yliopiston Observatorio''' oli vuosina 1834-2009 toiminut [[Helsingin
== Historia ==
[[File:Helsinki-Observatory-1870.jpg|thumb|right|250px|Observatorio pohjoisesta noin vuonna 1870. (Valokuva: Eugen Hoffers.)]]
===Alkuvaiheet===
[[File:Meridiaanisali 1.JPG|thumb|Meridiaanisali]]▼
Observatorio valmistui vuonna 1834 [[Tähtitornin vuori|Tähtitorninmäelle]] [[Helsinki]]in. Turussa oli ollut vuodesta 1819 [[observatorio]], mutta [[Turun palo]]n jälkeen 1827 keisari [[Nikolai I]] päätti siirtää yliopiston Helsinkiin. Niin sinne myös rakennettiin uusi observatorio.
Observatoriota suunnittelivat [[Carl Ludvig Engel]] ja [[Friedrich Wilhelm August Argelander]], joka oli yliopiston tähtitieteen professori vuodesta 1828. Se oli maailmassa ensimmäinen nykyaikainen observatorio, jossa kääntyvät tähtitornit olivat elimellisenä osana observatoriota.
Observatorion meridiaanisaliin sijoitettiin meridiaani- ja [[ohikulkukone]]et, joilla tehtiin pohjois-eteläsuuntaisia tähtien paikkahavaintoja. Keskimmäiseen kääntyvään torniin sijoitettiin 1834 saapunut niin sanottu Argelanderin refraktori, jossa on 18 cm:n objektiivi. Läntisessä tornissa oli Joseph von Fraunhoferin valmistama heliometri.
=== Osanotto tähtiluettelotöihin ===
[[File:Argelanderin refraktori 1.JPG|thumb|right|Argelanderin refraktori.]]
Argelanderin muutettua Bonniin 1837
[[Anders Donner]]ista tuli tähtitieteen professori vuonna 1883. Hänen aikanaan tuli käyttöön tähtivalokuvaus. 1890 Observatoriolle valmistui niin sanottu uusi tähtitorni, jossa on 330 millimetrin linssiobjektiivi valokuvaukseen ja 254 millimetrin visuaaliobjektiivi. Observatorio osallistui sillä suureen kansainvälisenä yhteistyönä tehtävään [[Carte du Ciel]] -ohjelmaan. Kaikki ohjelmaa varten otettavat tähtiluettelolevyt otettiin 1896 mennessä, tähtikarttalevyt vuoteen 1911 mennessä. Levyjen mittaaminen oli hidasta, viimeinen osa tähtiluettelosta julkaistiin 1937. Helsingin observatorio oli ainoa, joka sai työn valmiiksi.
Rivi 21 ⟶ 20:
=== Astrofysiikan tulo Suomeen ===
▲[[File:Meridiaanisali 1.JPG|thumb|left|Meridiaanisali.]]
[[Astrofysiikka|Astrofysiikasta]] tuli tähtitieteen valtavirta 1900-luvulla. Suomessa oli kuitenkin mahdotonta opiskella astrofysiikkaa. Niinpä [[Jaakko Tuominen (tähtitieteilijä)|Jaakko Tuomisen]] oli mentävä ulkomaille alaa opiskelemaan. Tuominen palasi Suomeen 1950 ja hänet nimitettiin henkilökohtaiseksi ylimääräiseksi professoriksi tähtitieteeseen. Hänen aloitteestaan Helsingin yliopistoon perustettiin 1951 Radioastronominen asema. Sen nimi muutettiin Astrofysiikan laboratorioksi 1960-luvun lopulla.
Rivi 43 ⟶ 42:
Observatorio remontoitiin vuosina 2011-2012. Lokakuussa 2012 Observatoriolla avattiin Yliopistomuseoon kuuluva, avaruudesta sekä tähtitieteen historiasta ja tulevaisuudesta kertova yleisökeskus, joka on suunnattu erityisesti koululaisille. Yleisökeskukseen kuuluu näyttelyiden lisäksi planetaario ja kahvila sekä vuokrattava luentosali, jossa voi järjestää erilaisia tilaisuuksia. Yliopiston almanakkatoimiston toimitilat pysyvät Observatoriolla. Myös [[Ursa|Tähtitieteellinen yhdistys Ursa]] sai rakennuksesta tiloja.
==
* Markkanen, Tapio: Observatorio: Tähtitorninmäki. — ''Yliopiston Helsinki'' (toim. Eea Pekkala-Koskela), s. 32–38. Helsingin yliopisto 1989. ISBN 951-875-148-X
* [http://www.astro.helsinki.fi/vaiheet/ Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa – Observatorio 150 vuotta.] Helsingin yliopisto, Observatorio 1984. Elektroninen versio: 2001. ISBN 951-45-3372-0.
==Aiheesta muualla==
| |||