Ero sivun ”Myrkky” versioiden välillä

'''Myrkky''' on aine, jolle altistuminen haittaa elävän organismin elintoimintoja tai tappaa elävän [[organismi]]n. Periaatteessa mikä tahansa [[kemiallinen aine]] voi olla myrkky. Tämän toi ensimmäisenä esille [[Paracelsus]] todeten, että "Ei ole myrkytöntä ainetta. Vain annos ratkaisee, että aine ei ole myrkky."<ref>Komulainen H, Yleistoksikologiaa, kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J, Farmakologia ja toksikologia, 8. p., s. 115, Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2013. ISBN 978-951-97316-4-3.</ref><ref name="A">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.medicina.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=75&Itemid=78 | Nimeke = Farmakologia ja toksikologia | Tekijä = Koulu, Tuomisto (toim.)| Ajankohta = 2007| Julkaisija = Kustannus Medicina Oy | Viitattu = 8.8.2012 }}</ref> Myrkyn tärkeinmääritelmällinen ominaisuus on [[myrkyllisyys]], kyky aiheuttaa haittaa eliölle. Eliöillä on vaihteleva kyky sietää kemiallisia aineita, ja tähän vaikuttaa pääasiassa eliön massa (annos/painokilo), mutta jotkin eliöt ovat sopeutuneet sietämään sellaisia kemiallisia aineita, jotka ovat yleisesti eliöille myrkyllisiä.

Myrkyille ei ole olemassa yhtenäistä kaikenkattavaa luokittelutapaa, vaan ryhmittely- ja luokitustapa riippuu asiayhteydestä. Kreikkalainen lääkäri Dioskorides jakoi 1. vuosisadalla myrkyt kasvi- eläin- ja mineraalimyrkkyihin niiden alkuperän mukaan.<ref name=Gallo>Gallo MA, History and scope of toxicology, kirjassa Klaassen CD, Casarett & Doull's Toxicology, 8. p., s. 3-11, McGraw-Hill, 2013. ISBN 978-0-07-176923-5.</ref> Myrkyt voidaan hallinnollisen toksikologian periaattein luokitella niiden vaarallisuuden mukaan.<ref name="A"></ref>[[Kemikaalilainsäädäntö]] antaa perusteet kemikaalien myrkyllisyyden luokitteluun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930675 | Nimeke = Kemikaaliasetus 12.7.1993/675| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = FINLEX| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.8.2012 | Kieli = }}</ref>

Toksikologiassa tutkitaan aineita systemaattisellasystemaattisen toksisuuden tutkimuksellatutkimuksen avulla, jossajolloin selvitetään kaiken muun ohella myrkyn vaikutusmekanismivaikutusmekanismia ja mahdollinenmahdollista [[kohde-elin]]elintä tai -systeemisysteemiä.<ref>Komulainen H, Toksisuuden tutkiminen ja arviointi, kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J, Farmakologia ja toksikologia, 8. p., ss. 143-155, Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2013. ISBN 978-951-97316-4-3. </ref><ref name="A"></ref> Vaikutusmekanismin perusteella aine voidaan luokitella muun muassa [[karsinogeeni]]ksi (syövän aiheuttaja), [[teratogeeni]]ksi (epämuodostumien aiheuttaja) tai [[mutageeni]]ksi (perimän vaurioittaja).<ref>Komulainen H, Mutageenisuus, karsinogeenisuus ja teratogeenisuus, kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J, Farmakologia ja toksikologia, 8. p., ss. 133-142, Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2013. ISBN 978-951-97316-4-3. </ref> Myrkyt luokitellaan usein myös sen mukaan, mitä kohde-elintä tai elimistön järjestelmää ne haittaavat. Tällä tavoin voidaan erotella toisistaan esimerkiksi [[hermomyrkyt]], [[solumyrkyt]], [[munuaismyrkyt]] ja [[maksamyrkyt]].<ref>Komulainen H, Elintoksikologian perusteita, kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J, Farmakologia ja toksikologia, 8. p., ss. 121-132, Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2013. ISBN 978-951-97316-4-3. </ref>

Luonnossa esiintyvät myrkyt voidaan jakaa eliöiden tuottamiin myrkkyihin ja elottoman luonnon myrkkyihin. Näissä yhteyksissä käytetään ryhmittelyperusteena [[kemiallinen rakenne|kemiallista rakennetta]]. Eliöiden myrkyt ovat peräisin eläimistä, kasveista, sienistä ja mikrobeista ja niitä kutsutaan [[Toksiini | toksiineiksi]]. Usein eliöiden tuottamat myrkyt ovat orgaanisia ja ryhmitellään tuottajansa mukaan, esimerkkeinä käärmeenmyrkyt ja [[bakteeritoksiinit]]. Elottoman luonnon tuottamia myrkkyjä ovat esimerkiksi [[alkuaine]]iden radioaktiiviset [[isotooppi|isotoopit]], [[raskasmetalli]]t ja myrkylliset kaasut. Nämä myrkyt ovat enimmäkseen epäorgaanisia.

Sienet voivat tuottaa toksiineja, [[sienimyrkky]]jä. Toksikologiassa sienimyrkyt luokitellaan niiden vaikutuksen mukaan [[solumyrkky|solumyrkyiksi]], [[hermomyrkky|hermomyrkyiksi]], alkoholin kanssa vaikuttaviksi myrkyiksi, ruoansulatuskanavaan vaikuttaviksi myrkyiksi sekä tuntemattomiksi myrkyiksi.<ref>{{KirjaviiteElonen |E, TekijäSienimyrkytykset, =kirjassa ErkkiKoulu ElonenM, |Mervaala NimekeE, =Tuomisto Sienimyrkytykset|J, VuosiFarmakologia =ja 2007|toksikologia, Sivu8. =p., |ss. Julkaisupaikka1145-1152, =Kustannus | Julkaisija =Oy Medicina, Oy|Kuopio Tunniste2013. =ISBN | Viitattu = 9.8978-951-97316-4-3.2012 }}</ref>

Muutamat alkuaineet kuten [[alkalimetalli|alkalimetalleista]] [[natrium]] ja [[kalium]] sekä [[halogeeni|halogeeneista]] [[fluori]] ja [[kloori]], ovat vapaina alkuaineina esiintyessään suuren [[reaktiivisuus|reaktiivisuutensa]] vuoksi vaarallisia myrkkyjä, samoin kuin myös [[fosfori]] esiintyessään [[valkoinen fosfori|valkoisena fosforina]], mutta monet näiden alkuaineita sisältävätalkuaineiden yhdisteet ovat elämälle välttämättömiä.

'''Lääkkeet'''. Valikoivaa myrkyllisyyttä käytetään hyväksi erityisesti [[lääketiede|lääketieteessä]], kun [[antibiootit|antibioottien]] avulla tapetaan sairauksia aiheuttavia [[bakteerit|bakteereja]]. Monet [[lääkeaine]]et ovat yliannosteltuinaliian suurina annoksina myrkyllisiä, mutta [[terapeuttinen annos|terapeuttisina annoksina]] terveyttä edistäviä. Esimerkiksi [[digitalis]] häiritsee sydänlihassolujen natrium-kaliumpumpun toimintaa, mutta sopivana määränä tämä tehostaa lihaksen toimintaa ja on siis hyödyksi sydämen vajaatoiminnassa.<ref>Huupponen R, Inotrooppiset lääkkeet, s. 517541, kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J, Farmakologia ja toksikologia, 78. p., Kustannus Oy Medicina, Kuopio 20072012. ISBN 978-951-97316-4-3. Luettavissa myös verkossa http://www.medicina.fi</ref> Myös esimerkiksi yleinen kuume- ja kipulääke [[parasetamoli]] on maksalle myrkyllinen lääkeaine, jos sen turvallinen annostusannos ylitetään.<ref>Pharmaca Fennica 2004 / III, Lääketietokeskus</ref>