Ero sivun ”Pohjois-Amerikan subarktisen alueen intiaanit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
StrynBot (keskustelu | muokkaukset)
p mallineen "Malline:Tämä sivu on mukana Viikon kilpailussa 2013-34" poistaminen
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 10:
'''Pohjois-Amerikan subarktisen alueen intiaanit''' asuvat pääosin [[Kanada]]n [[havumetsävyöhyke|havumetsävyöhykkeellä]] ja jakautuvat pääosin itäiseen [[algonkin]]- ja läntiseen [[athabasca]]-ryhmiin<ref>Lips 1988, s 23</ref><ref>Legay 1995, s 85</ref>.
 
Monesti [[Kanada]]n ja [[Alaska]]n [[subarktinen|subarktisen]] [[havumetsävyöhyke|havumetsäalueen]] [[intiaanit]] elivät [[metsästäjä-keräilijät|metsästyksellä, kalastuksella ja marjojen keräilyllä]]. Pääasiallinen suurriista oli [[hirvi]] ja [[karibu]]<ref name="Kero_1986_185">Kero 1986, s 185</ref>. Monilla alueilla subarktiset [[heimo]]t liikkuivat omalla heimoalueellaan pieninä ryhminä sinne, mistä riistan parhaiten sai. Kesällä saatettiin metsästää karibua [[tundra]]lla, joinain toisina vuodenaikoina kalastaa jne. Eurooppalaiset alkoivat levittäytyä subarktiselle alueelle 1600-luvulla. Monia intiaaneja kuoli tällöin eurooppalaisten mukanaan tuomiin sairauksiin. Monien intiaanien elämä muuttui, kun he rupesivat valkoisille turkiksia myyviksi metsästäjiksi. He saivat vastapainoksi eurooppalaisilta muun muassa ruutiaseita, rautaisia työkaluja ja kankaita vaatteitten tekoa varten. Turkisten pyydystys oli niin tehokasta, että 1700-luvun alussa oli eteläiseltä subarktiselta alueelta metsästetty suurin osa turkisriistasta pois. Alussa siirtomaavallat [[Ranska]] ja [[Englanti]] kilpailivat Itä-Kanadassa [[turkiskauppa|turkiskaupasta]], ja vetivät intiaanit mukaansa keskinäiseen kamppailuunsa. [[Cree]]t alkoivat eräässä vaiheessa vallalta toisilta intiaaniheimoilta vallaten heimojen välisiä tyhjiä alueita ja myös sotien. Perinteiset heimojen elämäntavat ja uskomukset hävisivät tai kärsivät suuresti. 1800-luvun puoliväliin mennessä suurriista, [[karibu]] ja [[hirvi]] olivat hävinneet suurelta osalta alueelta, ja ihmiset elivät pääosin aiemmin väheksytyillä [[jänis|jäniksillä]] ja kaloilla, joissa oli vähän rasvaa ja vitamiineja. Tämä lisäsi intiaanien altistumista sairauksille. He eivät voineet enää valmistaa perinteisesti turkisvaatteita<ref name="c1">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.cabrillo.edu/~crsmith/noamer_subarctic.html | Nimeke =An Introduction to North America's Native People Subarctic Culture Area | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>. Turkisyhtiöitten lisäksi alueella liikkuivat [[lähetyssaarnaaja]]t. Läntiselle subarktiselle alueelle eurooppalainen kulttuuri levisi vasta 1860-luvulla. Intiaaneja eurooppalaistettiin 1900-luvulla rakantamalla wurooppalaismallisiaeurooppalaismallisia kyliä ja kouluttamalla lapsia kaukana kotoaan sijaitsevissa sisäoppilaitoksissa. 1960-luvulta alkaen Kanadan intaanit ovat alkaneet yhä äänekkäämmin vaatia omistusoikeusia maahan, jossa ovat perinteisesti eläneet.
 
Tunnettuja subarktisia heimoja ovat [[athabasca|athabascoihin]] kuuluvat [[tananat]], [[slaveyt]] eli orjaintiaanit, [[bearlaket]], [[dogribit]] eli koiran kylkiluut ja [[dene sulinet]] eli chippewat. [[Algonkin]]eista tunnetaan muun muassa [[innut]], [[creet]] ja [[ojibwat]]. [[Newfoundland]]in saarella elivät [[beothuk]]it, jotka eivät kuulu kumpaankaan kieliryhmään.