Ero sivun ”Perustuslaillinen konventti (Yhdysvallat)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
täyd.
kuvitusta
Rivi 1:
[[Tiedosto:Scene at the Signing of the Constitution of the United States.jpg|thumb|415px|''Näkymä Yhdysvaltain perustuslain allekirjoitustilaisuudesta'', [[Howard Chandler Christy]]n historiamaalaus vuodelta 1940. Korokkeella seisomassa [[George Washington]], keskellä edessä istumassa [[Alexander Hamilton]] ja [[Benjamin Franklin]] ja heistä oikealla [[James Madison]].]]
'''Perustuslaillinen konventti''' ({{k-en|Constitutional Convention}}) oli vuonna 1787 [[Philadelphia]]ssa kokoontunut edustajakokous, joka laati [[Yhdysvaltain perustuslaki|Yhdysvaltain perustuslain]]. Perustuslaki korvasi aiemmat [[konfederaatioartiklat]] ja muutti Yhdysvallat löyhästä [[Valtioliitto|valtioliitosta]] tiiviimmäksi [[liittovaltio]]ksi. Konventti työskenteli Pennsylvania State Housessa (nyk. [[Independence Hall]]) eli samassa rakennuksessa, jossa [[Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus]] oli hyväksytty vuonna 1776.
 
Rivi 9 ⟶ 10:
 
==Perustuslain muotoilu==
[[Tiedosto:James Madison by Gilbert Stuart 1804.jpeg|thumb|200px|James Madison, [[Gilbert Stuart]]in maalaama muotokuva vuodelta 1804.]]
Konventin työn pohjana toimi Madisonin laatima niin sanottu Virginian suunnitelma, jonka [[Edmund Randolph]] esitteli hyväksyttäväksi. Sen mukaan keskushallinnon ytimenä olisi kaksikamarinen kongressi, jossa alahuone edustaisi osavaltioiden asukkaita niiden väkiluvun mukaisissa suhteissa ja ylähuone olisi alahuoneen valitsema. Tämä järjstely olisi ollut epäedullinen pienille osavaltioille. [[William Paterson]] esitteli pieniä osavaltioita suosineen vaihtoehtoisen niin sanotun New Jerseyn suunnitelman, jonka mukaan kongressi olisi yksikamarinen ja kaikilla osavaltioilla olisi siellä yhtä suuri edustus. Konventti ratkaisi tulevan [[Yhdysvaltain kongressi|kongressin]] kokoonpanon kompromissina näistä kahdesta ehdotuksesta: kaksikamarisen kongressin alempi kamari vastasi ensimmäistä ehdotusta ja ylempi kamari jälkimmäistä. Ratkaisu tunnetaan nimellä suuri kompromissi tai Connecticutin kompromissi, ja se perustui Oliver Ellsworthin ja [[Roger Sherman]]in tekemään sovintoehdotukseen.<ref name="Haikala" /><ref name="brit" /> Kompromissiesitys hyväksyttiin konventissa 16. heinäkuuta.<ref name="brit" />