Ero sivun ”Perustuslaillinen konventti (Yhdysvallat)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Perustuslaillinen konventti''' ({{k-en|Constitutional Convention}}) oli vuonna 1787 Philadelphiassa kokoontunut edustajakokous, joka laati ja hyväksyi Yhdysvaltain perust... |
täyd. |
||
Rivi 1:
'''Perustuslaillinen konventti''' ({{k-en|Constitutional Convention}}) oli vuonna 1787 [[Philadelphia]]ssa kokoontunut edustajakokous, joka laati
==Tausta ja työn lähtökohdat==
Yhdysvaltain ensimmäisenä perustuslakina toimivat vuonna 1781 voimaanastuneet
Uuden perustuslain säätämisen merkittäviä kannattajia olivat muun muassa [[Yhdysvaltain vapaussota|vapaussodan]] ylipäällikkö [[George Washington]] sekä [[James Madison]] ja [[Alexander Hamilton]]. Washingtonin ja Madisonin aloitteesta [[Annapolis]]issa järjestettiin 1786 viittä osavaltiota edustanut [[Annapoliksen konventti|kokous]], jossa Hamilton esitti tiukkaa arvostelua maan poliittisten olojen kaoottisudesta. Hän myös ajoi läpi päätöksen, jonka mukaan osavaltioiden pitäisi lähettää edustajansa seuraavana vuonna Philadelphiaan pohtimaan konfederaatioartiklojen muuttamista.<ref name="Mykland" /> Osavaltioiden edustajakokoukset valitsivat 74 edustajaa, joista Philadelphian konventtiin osallistui lopulta 55. He edustivat kahtatoista osavaltiota. Kolmastoista eli [[Rhode Island]] kieltäytyi lähetämästä edustajia, sillä se ei hyväksynyt konfederaatioartiklojen muuttamista. Konventti avattiin [[25. toukokuuta]] [[1787]] ja se totesi heti työnsä alussa, että konfederaatioartiklat olisi korvattava kokonaan uudella perustuslailla, joka tekisi maasta liittovaltion. Monet liittovaltiosuuntauksen vastustajista oli jätetty tai jättäytyneet vapaaehtoisesti syrjään konventin jäseniä valittaessa.<ref name="Mykland" /><ref name="brit" /><ref name="Haikala" />
Perustuslaillisen konventin esikuvina toimivat niin [[Rooman tasavalta]], [[Alankomaat|Hollannin]] ja [[Sveitsi]]n liittovaltiot, siirtomaa-ajan hallinnon perintö,, [[John Locke]]n filosofia sekä erityisesti [[Montesquieu]]n [[vallan kolmijako-oppi]].<ref name="Mykland" />
==Perustuslain muotoilu==
Konventin työn pohjana toimi Madisonin laatima niin sanottu Virginian suunnitelma, jonka [[Edmund Randolph]] esitteli hyväksyttäväksi. Sen mukaan keskushallinnon ytimenä olisi kaksikamarinen kongressi
Koventissa sovittiin myös, että edustajapaikkojen määriin ja vero-osuuksiin vaikuttavia osavaltioiden väkilukuja laskettaessa yksi [[orja]] vastaisi 3/5 valkoisesta miehestä.<ref name="brit" /><ref name="Haikala" /> [[Orjakauppa|Orjakaupan]] kieltämisestä syntyi myös erimielisyyttä, joka ratkaistiin sopimalla, että kielto ei astuisi voimaan ainakaan ennen vuotta 1808.<ref name="brit" />
Rivi 15:
Konfederaatioartikloista poiketen uudessa perustuslaissa kongressi sai oikeuden säätää osavaltioita sitovia lakeja ja määrätä niille veroja sekä päättää tulleista ja maksuista. Vallan kolmijako-oppi toteutettiin erottamalla lainsäädäntövalta kongressille, toimeenpanovalta [[Yhdysvaltain presidentti|presidentille]] ja oikeusvalta [[Yhdysvaltain korkein oikeus|korkeimalle oikeudelle]]. Alexander Hamilton teki myös [[monarkia]]an pohjautuneen esityksen, jota ei kuitenkaan hyväksytty. Presidentille annettiin kuitenkin vahvat valtaoikeudet ja hänestä tehtiin kongressista riippumaton. Perustuslaki ei perustunut [[kansansuvereniteetti]]ajatukselle, vaan sisälsi monenlaisia järjestelyitä, jotka rajoittivat kansalaisten suoraa vaikutusta ja enemmistön valtaa. Perustuslain myöhempi muuttaminen tehtiin hyvin monimutkaiseksi ja vaikeaksi.<ref name="Mykland" /><ref name="Haikala" />
Konventin työ päättyi [[17. syyskuuta]].<ref name="brit" /> Kiista perustuslain hyväksymisestä loi Yhdysvaltoihin sen ensimmäisen varsinaisen puoluejaon, jaon liittovaltiota puolustaneisiin [[Federalistipuolue (Yhdysvallat)|federalisteihin]] ja sitä vastustaneisiin antifederalisteihin, joiden mielestä perustuslaki olisi lopettanut vuoden 1776 vapauden ja demokratian hengen. Koska osavaltioiden edustajakokousten tiedettiin vastustavan uutta perustuslakia,
==Lähteet==
|