Ero sivun ”Perustuslaillinen konventti (Yhdysvallat)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Perustuslaillinen konventti''' ({{k-en|Constitutional Convention}}) oli vuonna 1787 Philadelphiassa kokoontunut edustajakokous, joka laati ja hyväksyi Yhdysvaltain perust...
 
täyd.
Rivi 1:
'''Perustuslaillinen konventti''' ({{k-en|Constitutional Convention}}) oli vuonna 1787 [[Philadelphia]]ssa kokoontunut edustajakokous, joka laati ja hyväksyi [[Yhdysvaltain perustuslaki|Yhdysvaltain perustuslain]]. SePerustuslaki korvasi aiemmat [[konfederaatioartiklat]] ja muutti Yhdysvallat löyhästä [[Valtioliitto|valtioliitosta]] tiiviimmäksi [[liittovaltio]]ksi. Konventti työskenteli Pennsylvania State Housessa (nyk. [[Independence Hall]]) eli samassa rakennuksessa, jossa [[Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus]] oli hyväksytty vuonna 1776.
 
==Tausta ja työn lähtökohdat==
Yhdysvaltain ensimmäisenä perustuslakina toimivat vuonna 1781 voimaanastuneet [[konfederaatioartiklat]], jotka tekivät maasta pikemminkin [[Valtioliitto|valtioliiton]] kuin [[liittovaltio]]nliittovaltion osavaltioiden välillä. Järjestelmä oli melko tehoton ja [[konfederaation kongressi]]n arvovalta vähäinen, joten monet alkoivat toivoa vahvemman keskushallinnon luomista.<ref name="Haikala">Sisko Haikala: ''Vallankumousten aikakausi'', teoksessa ''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', s. 593593–595. WSOY, Porvoo–Helsinki–Juva 1988.</ref> Lisäksi maata vaivasivat taloudelliset vaikeudet, joiden seurauksena puhkesi talonpoikien levottomuuksia, kuten vuoden 1786 [[Shaysin kapina]].<ref name="Mykland">Knut Mykland (suom. Heikki Eskelinen): ''Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset'', s. 84–88. Otava, Helsinki 1985.</ref><ref name="brit">[https://www.britannica.com/EBchecked/topic/134275/Constitutional-Convention Constitutional Convention] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 2228.1.2014.</ref> Osa maan johtajista ja perustajista ei pitänyt siitä, että valta oli valunut osavaltioiden demokraattisesti valituille paikallisille elimille, ja he toivoivat [[Amerikan vallankumous|vallankumouksen]] suunnan tarkistamista luomalla luja keskushallinto.<ref name="Haikala" /> Näin saataisiin sisäinen järjestys paremmin turvattua, sekä paremmat mahdollisuudet toimivalle talous- ja ulkopolitiikalle sekäja alueelliselle laajenemiselle länteen. Toisaalta suuri osa talonpoikaisväestöstä ei halunnut valtiovallan vahvistamista, sillä he suhtautuivat epäluuloisesti kaupunkien ja rannikkoseudun porvareihin ja suurmaanomistajiin, joille vallan arveltiin keskittyvän. Jälkimmäiset piirit olivat juuri keskusvallan vahvistamisen vankimmat tukijat.<ref name="Mykland" />
 
Uuden perustuslain säätämisen merkittäviä kannattajia olivat muun muassa [[Yhdysvaltain vapaussota|vapaussodan]] ylipäällikkö [[George Washington]] sekä [[James Madison]] ja [[Alexander Hamilton]]. Washingtonin ja Madisonin aloitteesta [[Annapolis]]issa järjestettiin 1786 viittä osavaltiota edustanut [[Annapoliksen konventti|kokous]], jossa Hamilton esitti tiukkaa arvostelua maan poliittisten olojen kaoottisudesta. Hän myös ajoi läpi päätöksen, jonka mukaan osavaltioiden pitäisi lähettää edustajansa seuraavana vuonna Philadelphiaan pohtimaan konfederaatioartiklojen muuttamista.<ref name="Mykland" /> Osavaltioiden edustajakokoukset valitsivat 74 edustajaa, joista Philadelphian konventtiin osallistui lopulta 55. He edustivat kahtatoista osavaltiota. Kolmastoista eli [[Rhode Island]] kieltäytyi lähetämästä edustajia, sillä se ei hyväksynyt konfederaatioartiklojen muuttamista. Konventti avattiin [[25. toukokuuta]] [[1787]] ja se totesi heti työnsä alussa, että konfederaatioartiklat olisi korvattava kokonaan uudella perustuslailla, joka tekisi maasta liittovaltion. Monet liittovaltiosuuntauksen vastustajista oli jätetty tai jättäytyneet vapaaehtoisesti syrjään konventin jäseniä valittaessa.<ref name="Mykland" /><ref name="brit" /><ref name="Haikala" /> Konventin jäseniinKonventtiin kuuluivat muun muassa George Washington, James Madison, Alexander Hamilton, [[Benjamin Franklin]], [[Robert Morris (poliitikko)|Robert Morris]], [[James Dickinson]], [[James Wilson (poliitikko)|James Wilson]], [[John Rutledge]], [[Charles Pinckney]], [[Oliver Ellsworth]] ja [[Gouverneur Morris]]. Washington valittiin konventin puheenjohtajaksi, mutta Madisonia pidettiin asiantuntemuksensa vuoksi sen johtavana hahmona.<ref name="brit" /><ref name="Mykland" />
 
Perustuslaillisen konventin esikuvina toimivat niin [[Rooman tasavalta]], [[Alankomaat|Hollannin]] ja [[Sveitsi]]n liittovaltiot, siirtomaa-ajan hallinnon perintö,, [[John Locke]]n filosofia sekä erityisesti [[Montesquieu]]n [[vallan kolmijako-oppi]].<ref name="Mykland" />
 
==Perustuslain muotoilu==
Konventin työn pohjana toimi Madisonin laatima niin sanottu Virginian suunnitelma, jonka [[Edmund Randolph]] esitteli hyväksyttäväksi. Sen mukaan keskushallinnon ytimenä olisi kaksikamarinen kongressi., Alahuonejossa alahuone edustaisi osavaltioiden asukkaita niiden väkiluvun mukaisissa suhteissa, ja ylähuone olisi alahuoneen valitsema. Tämä järjstely olisi ollut epäedullinen pienille osavaltioille. [[William Paterson]] esitteli pieniä osavaltioita suosineen vaihtoehtoisen niin sanotun New Jerseyn suunnitelman, jonka mukaan kongressi olisi yksikamarinen ja kaikilla osavaltioilla olisi siellä yhtä suuri edustus. Konventti ratkaisi tulevan [[Yhdysvaltain kongressi|kongressin]] kokoonpanon kompromissina näistä kahdesta ehdotuksesta: kaksikamarisen kongressin alempi kamari vastasi ensimmäistä ehdotusta ja ylempi kamari jälkimmäistä. Ratkaisu tunnetaan nimellä suuri kompromissi tai Connecticutin kompromissi, ja se perustui Oliver Ellsworthin ja [[Roger Sherman]]in tekemään sovintoehdotukseen.<ref name="Haikala" /><ref name="brit" /> Kompromissiesitys hyväksyttiin konventissa 16. heinäkuuta.<ref name="brit" />
 
Koventissa sovittiin myös, että edustajapaikkojen määriin ja vero-osuuksiin vaikuttavia osavaltioiden väkilukuja laskettaessa yksi [[orja]] vastaisi 3/5 valkoisesta miehestä.<ref name="brit" /><ref name="Haikala" /> [[Orjakauppa|Orjakaupan]] kieltämisestä syntyi myös erimielisyyttä, joka ratkaistiin sopimalla, että kielto ei astuisi voimaan ainakaan ennen vuotta 1808.<ref name="brit" />
Rivi 15:
Konfederaatioartikloista poiketen uudessa perustuslaissa kongressi sai oikeuden säätää osavaltioita sitovia lakeja ja määrätä niille veroja sekä päättää tulleista ja maksuista. Vallan kolmijako-oppi toteutettiin erottamalla lainsäädäntövalta kongressille, toimeenpanovalta [[Yhdysvaltain presidentti|presidentille]] ja oikeusvalta [[Yhdysvaltain korkein oikeus|korkeimalle oikeudelle]]. Alexander Hamilton teki myös [[monarkia]]an pohjautuneen esityksen, jota ei kuitenkaan hyväksytty. Presidentille annettiin kuitenkin vahvat valtaoikeudet ja hänestä tehtiin kongressista riippumaton. Perustuslaki ei perustunut [[kansansuvereniteetti]]ajatukselle, vaan sisälsi monenlaisia järjestelyitä, jotka rajoittivat kansalaisten suoraa vaikutusta ja enemmistön valtaa. Perustuslain myöhempi muuttaminen tehtiin hyvin monimutkaiseksi ja vaikeaksi.<ref name="Mykland" /><ref name="Haikala" />
 
Konventin työ päättyi [[17. syyskuuta]].<ref name="brit" /> Kiista perustuslain hyväksymisestä loi Yhdysvaltoihin sen ensimmäisen varsinaisen puoluejaon, jaon liittovaltiota puolustaneisiin [[Federalistipuolue (Yhdysvallat)|federalisteihin]] ja sitä vastustaneisiin antifederalisteihin, joiden mielestä perustuslaki olisi lopettanut vuoden 1776 vapauden ja demokratian hengen. Koska osavaltioiden edustajakokousten tiedettiin vastustavan uutta perustuslakia, sitäkonventti ei annettuantanut sitä niiden hyväksyttäväksiratifioitavaksi. Sen sijaan konventti määräsi – konfederaatioartiklojen vastaisesti – että osavaltioihin tulisi perustaa erityiset perustuslakikonventit, ja että perustuslaki tulisi voimaan kun se olisi hyväksyttyratifioitu yhdeksässä osavaltiossa. Tämä raja saavutettiin kevään 1788 aikana, mutta perustuslailta puuttui vielä symbolisestipoliittisesti tärkeidenja taloudellisesti merkittävien [[Virginia]]n ja [[New York (osavaltio)|New Yorkin]] hyväksyntä. Virginia antoi hyväksyntänsä sillä ehdolla, että perustuslakiin lisättiin vielä [[Bill of Rights (Yhdysvallat)|Bill of Rights]] eli luettelo kansalaisvapauksista. TämäSaatuaan toteutettiinsiitä takeet Virginia ja New York hyväksyivät perustuslain, minkä jälkeen sen katsottiin astuneen voimaan. Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Washington vuonna 1789. Virginialaisten vaatima kymmenkohtainen Bill of Rights liitettiin perustuslakiin vuonna 1791.<ref name="Haikala" />
 
==Lähteet==