Versio 9. maaliskuuta 2013 kello 00.01 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 65 Wikidatan sivulle d:q47842 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 24. tammikuuta 2014 kello 16.37 muokkaa kumoa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 531 muokkausta hänestä esitettyjä mielipiteitä Uudempi muutos →
Rivi 2: '''Kiinan leskikeisarinna Cixi''' (慈禧太后, [[1835]]–[[1908]]) oli yksi vaikutusvaltaisimmista naisista [[Kiinan historia]]ssa [[Qing-dynastia]]n aikana. Hän kasvoi tavallisessa [[Mantšut\|mantšuperheessä]],<ref name="LIFE">{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.sacu.org/cixi.html \| Nimeke=The Life of Empress Cixi\| Julkaisija= China Now magazine}}</ref> mistä Qing-dynastian seitsemäs keisari [[Xianfeng]] poimi hänet jalkavaimokseen. Hän nousi nopeasti jalkavaimoista tärkeimmäksi, ja synnytti keisarille pojan, kun varsinainen keisarinna [[Ci]]'an sai vain tyttäriä. Koska Cixi synnytti kruununperijän, hän sai keisarin kuoleman jälkeen arvonimekseen leskikeisarinna Cixi, vaikka ei ollut koskaan ollut varsinainen keisarinna. == Cixi sijaishallitsijana == Keisarin kuoleman jälkeen [[Kielletty kaupunki]] jakaantui kahden perijättären kesken siten, että entinen keisarinna Ci'an hallitsi kaupungin itäosaaa (ja häntä kutsuttiinkin itäiseksi leskikeisarinnaksi) kun taas Cixi piti hallussaan palatsialueen länsiosaa, ja häntä kutsuttiin ''Läntiseksi Leskikeisarinnaksi''. Keisari tiesi kuolemansa lähestyvän, ja koska kruununprinssi oli alaikäinen, hän oli ryhtynyt järjestelyihin sijaishallitsijan järjestämiseksi. Tulevat leskikeisarinnat, ennen kaikkea Cixi, kaappasivat kuitenkin itselleen vallan yhdessä prinssi Gongin kanssa, joka oli edesmenneen keisarin velipuoli. Aluksi nimellisenä keisarina toimi Cixin alaikäinen poika [[Tongzhi]], joka jäi historiaan Tongzhi-restauraation ansiosta. Tongzhin jälkeen Cixi nostatti valtaan sisarensa pojan [[Guangxu]]n, jonka hän adoptoi Tongzhin velipuoleksi. Rivi 11 ⟶ 13: Keisarinna tunnetaan hyvin yltäkylläisyydestään. Hänen jäämistössään oli esimerkiksi 3000 laatikkoa "arkikoruja".<ref>[http://shop.nationalgeographic.com/product/1159/4079/107.html National Geographic Shop]</ref> Yhdellä aterialla hanellä saattoi olla 150 ruokalajia.<ref name="LIFE"/> == Jälkimaine == Cixin merkitystä on arvioitu eri tavoin. Jo hänen omana aikanaan länsimaiset hallitukset pitivät häntä [[Venäjä]]n [[Katariina Suuri\|Katariina Suuren]], [[Englanti\|Englannin]] [[Elisabet I]]:n sekä [[Muinainen Egypti\|Egyptin]] [[Hatšepsut]]in ja [[Kleopatra VII\|Kleopatran]] ohella historian merkittävimpiin kuuluvana naishallitsijana. <ref name=JungChang489>{{kirjaviite \| Tekijä = Jung Chang \| Nimeke = Kiinan viimeinen keisarinna \| Sivu = 489 \| Suomentaja = Jaana Iso-Markku \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 2013 \| Tunniste = ISBN 978-951-1-23807-2}}</ref> Myöhemmin häntä on kuitenkin usein arvosteltu ankarasti: häntä on pidetty julmana [[tyranni]]na, hallitsijaksi täysin epäpätevänä tai jopa molempina. Erityisesti häntä on syytetty siitä, että hänen vallankaappauksensa vuonna 1898 keskeytti keisari [[Guangxu]]n aloittamat [[sadan päivän uudistukset]].<ref name=Ensyklopedia>{{kirjaviite \| Nimeke = Otavan suuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten-Kreikka) \| Sivu = 2969 \| Luku = Kiina \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 1978 \| Tunniste = ISBN 951-1-04658-6}}</ref> Uudempien historioitsijoiden, esimerkiksi [[Jung Chang]]in mukaan Cixiin kohdistunut arvostelu on kuitenkin ollut epäoikeudenmukaista. Hänen aikanaan Kiina oli suurissa vaikeuksissa, mutta kaikesta huolimatta, Jung Changin mukaan pitkälti juuri Cixin ansioista, maassa pystyttiin toteuttamaan monia tärkeitä uudistuksia turvautumatta väkivaltaan. Maahan rakennettiin ensimmäiset rautatiet, saatiin käyttöön sähkö, lennätin ja puhelin. Kiinassa korvattiin myös vuosituhansia vastaava koulutusjärjestelmä länsimaisten esikuvien mukaisilla kouluilla ja yliopistoilla, ja otettiin käyttöön nykyaikaiset tavat harjoittaa kansainvälistä kauppaa ja diplomatiaa. Kiinassa toteutettiin myös lehdistön vapaus, joka hänen valtakautensa lopulla oli laajempi kuin se on maassa ollut koskaan aikaisemmin tai myöhemminkään. Cixi päätti myös tehdä lopun vanhasta tavasta [[jalkojen sitominen\|sitoa tyttöjen jalat]], joskin tämän tuskallisen tavan lopettaminen kesti aikansa. Cixin valtakauden lopulla suunniteltiin myös [[perustuslaillinen monarkia\|perustuslailliseen monarkiaan]] siirtymistä ja [[yleinen äänioikeus\|yleisen äänoikeuden]] käyttöönottoa, joskaan suunnitelmia ei ehditty toteuttaa ennen vuoden 1911 [[Xinhai-vallankumous]]ta, jossa Kiinasta tuli [[Kiinan tasavalta\|tasavalta]].<ref>Jung Chang, s. 487 </ref> == Lähteet ==

Ero sivun ”Cixi” versioiden välillä