Ero sivun ”Rasismi Suomessa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 119.30.39.1 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Thi tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Rasismi Suomessa''' on ilmiö, josta ei perinteisesti ole keskusteltu laajasti, ja jota ei ole ennen 1990-lukua juurikaan tutkittu. Usein on ajateltu ettei [[Suomi|Suomessa]] juuri ole ilmennyt [[rasismi]]a, koska maassa ei ole ollut paljon maahanmuuttajia eikä suuria kansallisia vähemmistöjä. Ilmiöistä, jotka monissa muissa maissa on tulkittu rasismiksi on Suomessa puhuttu usein [[syrjintä]]nä, [[Ksenofobia|muukalaispelkona]] tai suvaitsemattomuutena.<ref name="rastas"/><ref name="rastas2">Rastas 2007, s. 122-126.</ref> Kuitenkin esimerkiksi [[Venäjä|venäläisiin]] ja saamelaisiin on kohdistunut pelkoja, joista on tallentunut paljon merkkejä myös kansanperinteeseen ([[ryssäviha]]). 1800-luvulla ruotsalaiset, suomenruotsalaiset ja saksalaiset antropologit leimasivat suomenkieliset suomalaiset alemmaksi mongoliseksi tai ”itäeurooppalaiseksi roduksi”. Suomalaisuudenliiton ''Itämaasta itsenäisyyteen''-kirjassa kerrotaan ruotsinkielisen [[Nils Meinander]]in 11.3.1994 tunnustaneen että "...me ruotsinkieliset siihen aikaan pidimme suomalaisia alempana rotuna ja itseämme huonompina. Kielirajan yli ei juurikaan ollut kanssakäymistä ja avioituminen suomenkielisen kanssa oli munaus. Omaa paremmuuttamme perustelimme rotuopein", mikä todistanee rotusyrjinnällisyyden eläneen nykyaikaan asti. Toisaalta suomalaiset antropologit sovelsivat ulkomailta lainaamiaan hierarkisoivia rotuteorioita saamelaisiin aina 1930-luvulle asti.<ref name="saamelaiset">Isaksson & Jokisalo 1998, s. 143–148.</ref>
Vuonna 2009 80% rasistisista rikoksista epäillyistä oli Suomen kansalaisia ja heistä 75% oli syntynyt Suomessa. Suurimmassa osassa rikosilmoituksia (72 %) kyse on tilanteesta, jossa valtaväestöön kuuluva kohdistaa rasistisia solvauksia etniseen tai kansalliseen vähemmistöön kuuluvaa kohtaan. Tyypillisiä ovat esimerkiksi tapaukset, joissa Suomessa syntynyt ja kansalaisuudeltaan suomalainen henkilö nimittelee ulkomaalaista asianomistajaa esimerkiksi ihonvärin vuoksi ja käskee palamaan takaisin kotimaahansa. Asukasmäärään suhteutettuna yleisimmin rasistisia rikoksia kohtasivat [[Somalia]]n kansalaiset; 17 rikosta jokaista tuhatta somalialaista kohtaan. Seuraavaksi yleisimmin rasistisia rikoksia kohtasivat [[Irak]]in, [[Turkki|Turkin]] ja [[Iran]]in kansalaiset, joilla asukasmäärään suhteutetut rikosmäärät olivat 15, 8 ja 7.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yhdenvertaisuus-fi-bin.directo.fi/@Bin/7de608d4601a3507dcc07b04fd17c776/1293459003/application/pdf/161034/Poliisin%20tietoon%20tullut%20viharikollisuus%20Suomessa%202009_Polamkin%20raportteja%2088_2010.pdf | Nimeke=Poliisiammattikorkeakoulu: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2009 | Julkaisija=Yhdenvertaisuus.fi | Viitattu=27.12.2010 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
Rivi 31:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lepola, Outi & Villa, Susan (toim.) | Nimeke=Syrjintä Suomessa 2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ihmisoikeusliitto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-99667-2-1 | www=http://www.ihmisoikeusliitto.fi/Syrjinta.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Rastas, Anna | Nimeke=Rasismi lasten ja nuorten arjessa: Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi | Selite=Väitöskirja, Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-44-6946-6 | www=http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-6964-0.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=14.4.2008}}
* Kirjaviite 'Itämaasta itsenäisyyteen - suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde'-kirja suomalaisuudenliitto.fi/Lehdet/Itamaasta_itsenaisyyteen.pdf isbn 978-951-963 48-8-3
=== Viitteet ===
| |||