Ero sivun ”Toinen linja” versioiden välillä

Toisen linjan pituus on noin 750 metriä ja se on enimmäkseen loivaa ylämäkeä luoteeseen. Kadun vanhinta rakennuskantaa edustaa muun muassa [[Arenan talo]] ([[Lars Sonck]], 1924 ja 1929).<ref>Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 90</ref> Kadun uusin rakennuskanta koostuu 1980-luvulla rakennetuista virastotaloista, joista suurin on [[Kuntatalo]]. [[Kallion virastotalo]] ([[Heikki Siren]], 1965) sijaitsee Toisen linjan väljästi rakennetulla, etelään avautuvalla parillisella puolella kadusta erilleen sommiteltuna. Virastotalo rakennettiin niin kutsutuille Humppukallioille, jotka tarjosivat aikoinaan erinomaisia leikkipaikkoja lapsille ja suojapaikkoja yhteiskunnasta syrjäytetyille ihmisille.<ref>Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 282</ref> Myös [[Ympyrätalo]] vaikuttaa voimakkaasti Toisen linjan arkkitehtoniseen ilmeeseen.

Toisen linjan asuinkerrostalot on rakennettu pääosin 1950- ja 1960-luvuilla ja useat niistä sijaitsevat kadun linjaan nähden viistosti. Castréninkadun ja Toisen linjan risteyksessä sijaitsee päätytornillinen puutalo (Ernst Lodenius, 1893), joka lienee aikoinaan ollut venäläisen upseerin huvila.<ref>Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 98, s. 101</ref> [[Hakaniemen metroasema]]n pohjoinen sisäänkäynti avautuu Toiselle linjalle. Toisen linjan raitiovaunukiskoilla ei ole nykyään säännöllistä liikennettä. Aiemmin Toista linjaa ovat kulkeneet raitiolinjat 2 ja 10. [[Porthaninkatu]]a kulkevat raitiolinjat risteävät Toisen linjan kanssa.