Versio 18. tammikuuta 2014 kello 13.02 muokkaa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta →‎Katso myös: +itsellinen ← Vanhempi muutos		Versio 18. tammikuuta 2014 kello 19.18 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta →‎Yleistä: pois toimiminen renkeinä ja piikoina Uudempi muutos →
Rivi 6: [[Lainsäädäntö]]ön mäkituvat tulivat vuonna [[1762]], jolloin talonisännät velvoitettiin rakentamaan naimisissa oleville tai naimisiin aikoville palkollisilleen tilan alueelle ''mäkitupia'' asumuksiksi. Pyrkimyksenä oli maataloustyöväestön asunto-oloja parantamalla edistää syntyvyyttä ja työvoiman saatavuutta. Vuokrattu mäkitupa käsitti yleensä vain pienen talon. Viljelysalaa sopimukseen ei kuulunut ollenkaan tai sitä oli vain hyvin vähän. Mäkitupalaiset saivat elantonsa pääasiassa ulkopuolisilla töillä: metsä- ja uittotöillä, ~~talollisten~~satunnaisilla ~~[[renki\|renkeinä]]~~töillä jatalollisten ~~[[piika\|piikoina]]~~luona tai [[käsityöläinen\|käsityöläisinä]]{{Lähde}}. Työsuhteet olivat usein kausiluonteisia. Lisäksi mäkitupalaisen tuli maksaa tilalliselle tuvan vuokra työvelvoitteena, [[taksvärkki]]nä.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Halmesvirta & Ojala & Roiko-Jokela & Vilkuna\| Vuosi=1997 \|Sivu=140 \|Nimeke=Historian sanakirja \|Julkaisija=Gummerus. Jyväskylä \|Tunniste=ISBN 951-20-5089-7}}</ref> Mäkitupia oli eniten Suomen länsi- ja lounaisosissa.<ref name=hss /> [[sääty\|Sääty-yhteiskunnassa]] asumismuoto määritti myös yhteiskunnallista asemaa: mäkitupalaiset miellettiin alempiin [[yhteiskuntaluokka\|yhteiskuntaluokkiin]], niukasti [[irtolainen\|irtolaisväestön]] yläpuolelle. Henki- ja kirkonkirjoissa mäkitupalaiset eroteltiin esimerkiksi [[talonpoika\|talollisista]], [[torppari\|torppareista]], [[käsityöläinen\|käsityöläisistä]] ja irtolaisista.{{Lähde}}

Ero sivun ”Mäkitupalainen” versioiden välillä