Wikipedia

Ero sivun ”Väinö Voionmaa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Kansanedustaja: Porvarillinen perhetausta ei tue sosialismi-suuntausta. Joku saisi täydentää tietoja siitä, miksi Voionmaasta tuli sosialisti ja mitä hänen sosialisminsa oli.
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
selvitystä SDP:hen liittymisestä
Rivi 46:
* Hämäläinen eräkausi, 1948.
 
Tutkimustyön ohessa Voionmaa toimi myös opettajana, puhujana ja hallintomiehenä: hän oli muun muassa Helsingin yliopiston pohjoismaiden historian dosentti 1903―1918, ylim. professori 1918―1936, [[Työväen sivistysliittoSivistysliitto|Työväen sivistysliitonSivistysliiton]] perustaja 1919 ja sen puheenjohtaja 1919-1947,<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Suomentaja = | Luku = | Sivu = 588| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-0-22044-2| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> [[Työväen Akatemia]]n perustaja ja esimies 1933―1947, [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu|Yhteiskunnallisen korkeakoulun]] kansleri 1945―1947; [[Suomen liikemiesten kauppaopisto]]n kauppahistorian ja talousmaantieteen opettaja 1899―1907 ja 1914―1916, [[Kansanvalistusseura]]n sihteeri 1907―1912, [[Helsingin kauppakorkeakoulu|Kauppakorkeakoulun]] talousmaantiedon ja taloushistorian opettaja 1912―1918, Yhteiskunnallisen korkeakoulun luennoitsija.
 
== Kansanedustaja ==
 
Voionmaa (silloinen Wallin) aloitti yhteiskunnallisen toimintansa [[Raittiusliike Suomessa|raittiusliikkeessä]] ja tämä kansanvalistuksellinen toiminta leimasikin koko hänen elinkaartaan. Heti 1900-luvun alussa hän toimi Helsingin kaupunginvaltuustossa, ja nouseva sosialismi saisuomalaisen hänestäpuolueen kannattajansariveissä.
 
Voionmaa oli yksi sivistyneistöön kuuluneista "kravattisosialisteista", jotka kannattivat 1900-luvun alussa työväenliikkeen tavoitteita. Vuoden 1904 tienoilla he muodostivat suomalaisen puolueen radikaalin ryhmän, jotka pitivät puolueen sosiaalista ohjelmaa vanhentuneena. Pian sen jälkeen he irrottautuivat suomalaisesta puolueesta. Wallin sai virikkeitä sosialistiseen suuntaan äidiltään, aviovaimoltaan, asuinympäristöstään Jyväskylän [[Mäki-Matti|Mäki-Matista]] sekä opintomatkoillaan Berliinistä ja Kööpenhaminasta. Vaimolleen hän raportoi Kööpenhaminasta: "Sympatialla olen lukenut sosialistista kirjallisuutta ja sosialististen kirjailijoiden nerokkaita esityksiä nykyoloista. - - vaan miten se käytännössä olisi toteutettava, se on vielä peitetty niin kuin elämän tulevaisuus aina on." Hän pohti yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, joka hänen ajatuksensa mukaan vaatisi "uutta oikeutta". Sosialismin [[luokkataistelu]]oppia hän vieroksui. Yhdistämällä raittiusliikkeen ja työväenliikkeen hän muodosti näkymän, johon luokkakaistelukin sopi: taistelun "viinakapitalismia" vastaan. Hän kuitenkin liittyi SDP:n jäseneksi vasta 1918, sisällissodan jälkeen.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Väinö Voionmaa | Julkaisija = Tammi| Vuosi = 1969| Tekijä = Aimo Halila| Sivu = 50–60, 163| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>
Suurimman elämäntyönsä Voionmaa teki kansanedustajana vv. 1919―47 edustaen Sosialidemokraattista puoluetta. Hän kuoli kesken vaalikauden v. 1947. Eduskunnassa hän toimi mm. ulkoasianvaliokunnassa, sen puheenjohtajana 1931―37 ja vaikeana sota-aikana 1940―46. Tämän lisäksi hänellä oli eduskunnan luottamustehtävinä muun muassa: Kulkulaitosvaliokunta pj 1925, Kulkulaitosvaliokunta pj 1929―31, Perustuslakivaliokunta jäsen, Sivistysvaliokunta jäsen, Suuri valiokunta jäsen, Talousvaliokunta jäsen, Valtiovarainvaliokunta jäsen, [[Eduskunnan kirjasto]]n hallitus jäsen, [[Valtakunnanoikeus|Valtakunnanoikeuden]] jäsen.▼
 
▲Suurimman elämäntyönsä Voionmaa teki kansanedustajana vv.vuosina 1919―47 edustaen[[Suomen SosialidemokraattistaSosialidemokraattinen puoluetta.puolue|sosialidemokraattisessa Hän kuoli kesken vaalikauden v. 1947puolueessa]]. Eduskunnassa hän toimi mm. ulkoasianvaliokunnassa, sen puheenjohtajana 1931―37 ja vaikeana sota-aikana 1940―46. Tämän lisäksi hänellä oli eduskunnan luottamustehtävinä muun muassa: Kulkulaitosvaliokunta pj 1925, Kulkulaitosvaliokunta pj 1929―31, Perustuslakivaliokunta jäsen, Sivistysvaliokunta jäsen, Suuri valiokunta jäsen, Talousvaliokunta jäsen, Valtiovarainvaliokunta jäsen, [[Eduskunnan kirjasto]]n hallitus jäsen, [[Valtakunnanoikeus|Valtakunnanoikeuden]] jäsen. Hän kuoli kesken vaalikauden vuonna 1947.
 
Väinö Voionmaan jälkeläisten parissa elää tarina, jonka mukaan hän kirjoitti tieteelliset työnsä eduskunnan pulpetissa istuessaan. Teksti oli suoraan painovalmista ja jokaisen päivän tuotanto sai oman kirjekuorensa, jotka sitten koottiin yhteen uudeksi kirjaksi.
Rivi 58 ⟶ 60:
== Senaattori ja ministeri ==
 
Voionmaa ehti toimia ministerin tointa vastaavassa senaattorin tehtävässä, kun hän oli vuonna 1917 [[Tokoin senaatti|Tokoin senaatin]] talousosaston jäsen ja kulkulaitostoimikunnan päällikkö vuonna 1917. [[Ulkoasiainministeri|Ulkoasianministerinä]] hän toimi Väinö Tannerin hallituksessa vuosina 1926―27. Tämän jälkeen hän toimi vielä Cajanderin 3. hallituksen kauppa- ja teollisuusministerinä 1937–1939 sekä vt. ulkoasiainministerinä vuonna 1938 Cajanderin 3. hallituksessa.
 
Hänen ulkopoliittinen asiantuntemuksensa korostui, kun hän toimi Suomen valtuuskunnan jäsenenä [[Kansainliitto|Kansainliiton]] yleiskokouksessa. Tämä tehtävä oli nuoren valtion ensimmäisiä multilateraalisia toimintoja.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Väinö_Voionmaa”