'''Ferriittirengasmuisti''' (englanniksi ''magnetic core memory'' tai lyhyesti arkikielessä ''core'') on varhainen [[tietokone]]en [[keskusmuisti]]n toteutustapa. Se perustuu pieniin keraamisiin renkaisiin, joihin tieto tallennetaan magneettikentän polariteetin avulla. Se on häviötöntä muistia, jonka sisällön säilyttämiseen ei tarvita sähköenergiaa.
Ferriittirengasmuisti kehitettiin [[1940-luku|1940-luvun]] lopulla, ja siitä tuli vallitseva tietokoneiden muistityyppi [[1960-luku|1960-luvun]] alussa, jolloin se korvasi [[rumpumuisti]]n ja [[elektroniputki]]muistin kaltaiset ratkaisut. Ferriittirengasmuistia käytettiin yleisesti vielä [[1970-luku|1970-luvulla]], jolloin niiden vasteajat olivat 600 nanosekunnin luokkaa.
Muistityyppiin viittaavaa core-sanaa käytetään vieläkin tietokoneslangissa etenkin ilmauksessa ''coredumppi'', joka tarkoittaa ohjelman kaatumisen yhteydessä syntyvää keskusmuistivedosta. Vedos tallentuu [[Unix]]-käyttöjärjestelmissä yleensä ''core''-nimiseen tiedostoon.