Ero sivun ”Tsushiman meritaistelu” versioiden välillä

Ennen Tsushiman taistelua Venäjän Itämeren strategia perustui Libaun (nykyisin Latvian [[Liepāja]]) tukeutuvaan Itämeren laivastoon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lehti, Aarni | Nimeke = Baltian kuvernementtien ja Suomen merkitys Venäjän keisarilliselle laivastolle v. 1856–1914 | Julkaisija = Maanpuolustuskorkeakoulu, sotahistorian laitos | Vuosi = 2003 | Tunniste = ISBN 951-25-1420-6 | Selite = Väitöskirja}}</ref> Laivaston tuhouduttua Venäjä alkoi rakentamaanrakentaa [[Pietari Suuren merilinnoitus]]ta, jolla [[Suomenlahti]] suljettaisiin voimakkaalla [[rannikkotykistö]]llä Porkkalan ja Tallinnan välillä. Helsinkiin rakennettiin maa- ja merilinnoitus [[Krepost Sveaborg]]. Tämän seurauksena itsenäistyneelle Suomelle jäi ensimmäisen maailmansodan jälkeen erityisen voimakas rannikkotykistö. Suomen rannikkotykistö ja maalinnoitukset Helsingin alueella olivat alun perin tarkoitettu yhden suurimman eurooppalaisen suurvallan pääkaupungin meripuolustukseen.