Ero sivun ”Preussin–Itävallan sota” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
'''Itävallan ja Preussin sota''' käytiin seitsemässä viikossa vuonna 1866 [[Itävallan keisarikunta|Itävallan keisarikunnan]] ja [[Preussi|Preussin kuningaskunnan]] ja sen liittolaisten välillä. Sota päättyi [[Prahan rauha (1866)|Prahan rauhaan]] ja johti Preussin nousuun johtavaan asemaan Pohjois-Saksassa.
Muodollisesti syynä oli Napoleonin sotien seurauksena Itävallan keisarikunnan syntyminen kukistuneen Pyhän Rooman valtakunnan tilalle vuonna 1806<ref>Peter H. Wilson, ''The Holy Roman Empire, 1495–1806'' (Basingstoke: Macmillan, 1999) p. 1.</ref> The German states were drawn into the
Sodan välitön syy oli Preussin halu liittää [[Holsteinin herttuakunta|Holsteinin]] ruhtinaskunta itsensä. Itävalta ja Preussi olivat sotineet lyhyen sodan [[Tanska]]a vastaan vuonna 1864 saadakseen enimmäkseen saksalaiset [[Schleswigin herttuakunta|Schleswigin]] ja Holsteinin ruhtinaskunnat hallintaansa. Ennen lopullista päätöstä maiden kohtalosta Preussi otti Schleswigin hallintaansa ja Itävalta Holsteinin. Huhtikuussa 1866 Preussi kuitenkin juonitteli [[Italia]]n kanssa kahden rintaman sodan Itävaltaa vastaan saadakseen Holsteinin ja Italia [[Venetsia]]n. Itävalta yritti pitää Italian pois sodasta myöntymällä viime hetkellä luovuttamaan Venetsian sille, mutta Italia liittyi silti sotaan Preussin rinnalla. Itävalta voitti taisteluja Italiaa vastaan, mutta hävisi ratkaisevan [[Königgrätzin taistelu]]n (nykyisessä [[Hradec Králové]]ssa [[Tšekki|Tšekissä]]) Preussia vastaan heinäkuussa 1866.
|