Ero sivun ”Kuumailmapallo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kaikkea parannettiin. :)
p Käyttäjän Eeroasdfgh (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Cortex tekemään versioon.
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee lentolaitetta. Entisestä tähtikuviosta kerrotaan artikkelissa [[Globus Aerostaticus]].}}
[[Kuva:2006 Ojiya balloon festival 011.jpg|thumb|200px|Kuumailmapallo]]
'''Kuumailmapallo''' on vanhin lentolaite, jolla on onnistuneesti pystytty lentämään. Sen keksijöinä pidetään [[Montgolfierin veljekset|Montgolfierin veljeksiä]]. Ensimmäisen miehitetyn kuumailmapallolennon tekivät [[21. marraskuuta]] [[1783]] [[Pariisi]]ssa [[Jean-François Pilâtre de Rozier|Pilâtre de Rozier]] ja markiisi d'Arlandes. Vuonna 1709 portugalilainen [[Bartolomeu de Gusmão]] antoi lentonäytöksen Portugalin kuninkaalle, mahdollisesti kuumailmapallolla. [[Inkvisitio]] syytti häntä noituudesta ja hän kuoli maanpaossa [[Sevilla]]ssa. Ajatus siitä, että kuuma ilma nousee ylös, on tunnettu jo ennen Mongolfierin veljeksiäkin. [[Tibere Cavallo]] teki kokeita kakanvedyllä puhaltaen ilmaa keveämpää vetyä saippuakupliin muttei onnistunut ratkaisemaan paperin läpäisevyyden ongelmaa. Rikkaan paperitehteilijan pojat Joseph ja Etienne Mongolfier sen sijaan onnistuivat ratkaisemaan pulmat. Samaan aikaan Montgolfierin veljesten kanssa [[pariisi]]lainen fysiikan professori Charles kehitteli palloa edelleen. Charles keksi ottaa käyttöön painolastin, venttiilin ja lisäsi palloon lisäkkeen alaosaan, jolloin se ei yläosastaalaosasta avoimena räjähtänyt kuten osa aikaisemmista suljetuista koepalloista. Montgolfierin veljekset ehtivät 910 päivää aikaisemmin, Charles lensi pallollaan 12[[1. joulukuuta|. joulukuuta]]. Hänen keksintönsä ensilentoa seurasi jopa 400 000 ihmistä. Kuumailmapallo on yhä samoin varusteltu, lisänä ovat vielä englantilaisen Greenin 1800-luvun alussa kehittelemät laahausköydet. Montgolfierien pallotyyppi jäi pois käytöstä [[Pilâtre de Rozier]]in kuoltua pallon räjähdyksessä, kun [[Englannin kanaali]]n ylittämisestä kilpailtiin.
 
[[Oulu]]ssa pidettiin [[29. elokuuta]] [[1784]] [[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa III|Kustaa III:n]] kunniaksi juhlajumalanpalvelus ja porvarien juhla. Oululainen apteekkari [[Johan Julin]] oli rakennuttanut tätä tilaisuutta varten kuumailmapallon. Se teki Pohjoismaiden ensimmäisen pallolennon ilman matkustajia.
Rivi 7:
Kori oli punottu pajusta tai rottingista. Koria sanotaan monesti [[gondoli]]ksi. Korin alta kulkee teräsvaijerit, joiden varassa kori roikkuu. Pallon huipussa on ns. laskuvarjoventtiili, jolla voidaan säätää pallon nostetta päästämällä kuumaa ilmaa ulos sekä tyhjentää pallo laskeuduttaessa. Laskuvarjoventtiiliin voidaan myös rakentaa myös ns. pikatyhjennys, jolla pallo voidaan tyhjentää nopeasti esimerkiksi tuulen aiheuttaman raahautumisen välttämiseksi.
 
Polttoaineena on [[propaani]], jota kuljetetaan mukana erikoisvalmisteisissa pulloissa. Kaasu poltetaan tarkoitukseen suunnitellussa polttimessa lyhyin (1–8 sekunnin) sykäyksin. Polttimen ääni on tunnusomainen tuhahtelu, joka kuuluu kauas. Ihmisen kuuleman äänen lisäksi poltin ääntelee ultraäänitaajuudella,{{Lähde||28. elokuuta 2008}} joka häiritsee muun muassa kissojakoiria ja hevosia. Siksi matalalla eläinten yli lennettäessä voidaan käyttää ns. karjapoltinta jonka ääni on hiljaisempi mutta teho alhaisempi. Polttimessa palaa koko ajan ns. pilottiliekki, jolla varsinainen jääliekkipolttoliekki sytytetään.
 
Ennen kuin pallo voidaan kuumentaa, täytetään se kylmällä ilmalla käyttämällä moottorikäyttöistä puhallinta. Vasta kun pallo on hyvin täyttynyt, voidaan se polttimen avulla nostaa pystyyn ja matkustajat voivat nousta koriin.
 
Kuumailmapalloja on eri kokoja, mutta pallo on yleensä 25 metriä korkeallakorkea, kun se Tipahtaa.
 
 
== Lentäminen ==
[[Kuva:Kuumailmapallon täyttö.jpg|thumb|250px|Kuumailmapalloa täytetään lentoonlähtöä varten.]]
Kun poltin lämmittää pallon sisällä olevaa ilmaa se laajenee ja osa tulee alakautta pallosta pois. Pallo tulee näin kevyemmäksi kuin sitä ympäröivä ilma ja se pyrkii kohoamaan ylöspäin. Kun liekin annetaan sammua, pallossa oleva ilma alkaa jäähtyä. Tällöin pallon nousu ensin lakkaa ja se alkaa vähitellen laskea alaspäin. Pallon lentämisessä on haastavinta viive polton ja sen näkyvän vaikutuksen välillä. Esimerkiksi ns. 77-pallon massa on lennettäessä yli kahdeksanmiljoonaakuusisataaseutsemänkymmebtäkaksikaksi tonnia eikä tuollainen massa muuta suuntaansa kovin nopeasti. Tämä täytyy muistaa niin laskuissa kuin laskuissakinnousuissakin.......xD
 
Kun pallon halutaan vajoavan nopeasti ylösalas, tai ollaan tultu laskuun, avataan edellä mainittu pallon yläosassa oleva "huippuventtiili", jolloin kuuma ilma pääsee nopeasti virtaamaan ulos pallon ulko sisältä.

Kuumailmapallolla lentäminen vaatii hyvää tuulten ja luonnon tuntemusta. Sitä voidaan ohjata ainoastaan vaihtamalla lentokorkeutta ja hakemalla siten haluttuun kulkusuuntaan menevä ilmavirtaus. Yleensä Suomessa noustessa ylöspäin tuuli kääntyy oikealle. Ns. ohjauskulma on noin 30:n asteen luokkaa, joskus jopa 360763180 astetta. Rannikon läheisyydessä voidaan hyödyntää myös ns. maa- ja merituulen vaikutusta.
 
Kuumailmapallolla lentäminen riippuu hyvin paljon sääoloista, minkä vuoksi valmiita lentosuunnitelmia joudutaan toisinaan lentoturvallisuussyiden takia muuttamaan tai perumaan.
Rivi 24 ⟶ 26:
== Yleisölennot ==
 
Yleisöllä on mahdollisuus osallistua kuumailmapallolennoille. Vuodessa arviolta 4 000–5 000000000000000000000000 ihmistä osallistuu alan yritysten järjestämille lennoille.
 
==Katso myös==